On oikeastaan ihmeellistä, että täällä pelkistettyjen muotojen ja hillittyjen värien maassa on niin runsas ja rönsyilevä joulukoristeperinne. Joulu onkin juhlistamme ainoa, jolloin kimalluksesta ja kiillosta saa nauttia sydämen kyllyydestä. Toki tyylejä on monia ja virtaviivaisuuskin sopii juhlaan, mutta jouluna myös kitschin rajoilla liikkuminen on ihanasti sallittua.
Joulu on muotojen juhlaa ja kuusenkoristeet kuvastavat tätä mitä parhaiten. Herkullisimmillaan joulupuun design toteutuu oksille ripustettavissa konvehdeissa, karamelleissa ja suklaakoristeissa. Kynttilöiden ohella syötävät herkut olivatkin suosituimmat kuusenkoristeet, kun kuusi 1800-1900-lukujen taitteeseen mennessä oli saavuttanut sijansa suomalaisten joulutraditiona.
Rinnalla kehittyi luontevasti myös kuusenkoristeiden teollinen tuotanto. Suuri osa Suomessa myydyistä koristeista oli alkujaan saksalaista tuontitavaraa. Saksassa kuusenkoristeteollisuus alkoi 1860-luvulla ja monet 1800-luvun lopulla kehitellyt koristetyypit ovat voimissaan vieläkin.
Materiaaleissa yhdistettiin paperimassaa, metallilankaa, lamettaa, vanua, vahaa, kreppipaperia ja lasikuitua. Myös posliinista ja lasista valmistetut koristeet olivat suosittuja. Muovi astui kuvioihin 1950-luvun lopulla.
Suomessa koristeiden teollinen valmistus alkoi vuonna 1924. Kalle Aimo Weisteen tuolloin perustama K.A. Weiste Oy on tänä päivänä Pohjoismaiden ainoa joulukoristetehdas ja yksi niistä harvoista valmistajista, joka on vielä säilyttänyt jalansijansa Euroopassa Aasian halpatuotannosta huolimatta.
Vaikka kuusenkoristeiden maailma on vuosikymmenien aikana saanut inspiraationsa mitä moninaisimmista muodoista aina enkeleistä ja linnuista käpyihin ja kelloihin, on pallo pitänyt sinikkäästi pintansa. Ja kaiken kruununa kuusessa loistaa latvatähti.
Kuusen oksilla kimmeltää, teksti Tuula Lukic. Artikkeli on julkaistu JouluTaika-lehdessä 2012.
Joulu Porvoossa, Porvoon joulu.