• Woman´s Holy War An allegorical 1874 political cartoon print Curier & Ives
    kirjallisuus,  Yleinen

    Elävä historiikki ihan ”Selvyyden vuoksi”

    Tipattoman tammikuun kunniaksi Teksti: Tiina Sundqvist Artikkelikuva: Ote kuvasta ”Woman’s Holy War. Grand Charge on the Enemy’s Works.” 1874 Curier&Ives, New York. Saatoit hämmentyä otsikoinnista, sillä historialliset asiat eivät yleensä kuulu elävien kirjoihin. Joulukuussa 2020 ilmestynyt Porvoon Raittiusseuran historiikki Selvyyden vuoksi on kuitenkin juuri elävien kirja. Sitä lukiessa edellisten vuosisatojen Porvoo herää eloon, ja tarina jatkuu tähän päivään tutustuttaen meidät joukossamme kulkeviin raittius-lähettiläisiin ja virvoittaviin selviytymistarinoihin. Toimittaja, kulttuurihistorioitsija Tuula Lukic on tehnyt suurenmoista tutkimustyötä Porvoon Raittiusseuran historiikkia kirjoittaessaan etsimällä museoiden arkistoista käsiinsä vanhaa kirjeenvaihtoa ja jäljittämällä raittiusseurassa vaikuttaneiden ihmisten tarinoita. Hän on onnistunut liittämään Porvoon Raittiusseuran vaiheet laajempaan, koko Suomea koskevaan yhteiseen tarinaan. Tahdonvoimaa ja tavoitteita Jo seuran ensimmäinen puheenjohtaja,…

  • Kurpitsapaistos
    Ravintolat, herkut, ruoka

    Pyhä porkkanalaatikko ja uusi tulokas

    Joulupöytään voisi aina varata vähän tilaa uusille tulokkaille. Ilman kokeilunhalua eivät nykyisetkään jouluruuat olisi perinteiksi päätyneet. Bataatti on jo monelle tuttu maku joulupöydässä perinteisten laatikoiden rinnalla. Mutta miten olisi kurpitsa? Kokeilunhalu herää heti, kun Päivi Karjala kiikuttaa eteeni juuri uunista otetun, muhkeasti tuoksuvan kurpitsa-ruusukaalipaistoksen. Päivi Karjala tekee pitkää päivää yrittäjänä. Ruoka on hänen intohimonsa, ja alan kokemustakin ehti kertyä useissa porvoolaisissa ravintoloissa, kunnes vuosi sitten syntyi idea omasta hyvänolon kahvilasta Laura Karlssonin kanssa. – Kokki minusta tuli varsinaisesti vasta oman yrityksen myötä. Innokas kotikokki sen sijaan olen ollut ihan nuoresta saakka, Päivi kertoo. Ystävykset, molemmat ravintola-alan ammattilaisia, perustivat hyvinvointi-, kulttuuri- ja tapahtumakahvila Aatos Cafén WSOY:n talolle. Kahvila toimii kulttuuritila Vanha123:n sydämenä.…

  • meetoo#olavi Porvoon Teatteri
    Teatteri, musiikki ja elokuvat

    Metoo#olavi

    Porvoon Teatteri teki tänä jouluna jymy-yllätyksen näytelmällään metoo#olavi. Teatteri on nimittäin totuttanut katsojat odottamaan jokavuotista hauskanhulluttelevaa jouluvarieteeta, mutta nyt mentiin aivan muihin sfääreihin. Vakavampiin virtoihin Johannes Linnankosken 150v-juhlavuoden merkeissä. Ei niin, etteikö naurukin olisi yleisön joukossa hyrähdellyt. Elämä 1800-1900-lukujen vaihteessa nostatti ajoittain tyrskähtelyjä. Niin tosiaan, tuollaista se oli, naisen osa etenkin. Miehen tahdon ja ambitioiden jatke ja varmistaja. Ei sinänsä mitenkään huvittavaa, mutta teatteri on armahtavainen ja salliva – se antaa meidän eläytyä tilanteisiin käsivarren mitan päästä. Se antaa meille ymmärrystä sekä kykyä asettua toiseen aikaan, toisenlaisiin todellisuuksiin. Samalla se sohaisee arkoja kohtia nykyajassamme menneisiin verhoiltuna, metoo#. Vihaan leutoja säitä Porvoon Teatterin esitys on oivallisesti toteutettu. Teatteriseurue tässä ajassa harjoittelee…

  • Tuomas Hannikainen vuonna 2012
    Teatteri, musiikki ja elokuvat

    Musiikki puhuu sielulle ja sydämelle

    Bongasin musiikin ystäville Porvoosta tapahtuman, josta ei ollut tullut tietoa painettuun lehteen. Konsertti on osa marras-joulukuun Kitara, Tähdet ja Taukola -kitarafestivaalia. Mielenkiintoinen paikkakin on kyseessä, kesällä avattu Taukola Sikosaaressa: Suo hetki itsellesi. JouluTaika haastatteli Tuomas Hannikaista vuonna 2012. Seuraavassa siis artikkeli seitsemän vuoden takaa. Musiikilla on valtava voima, joka pureutuu suoraan alitajuntaan Joulun tapahtumakalenteria selatessa ei voi olla ihmettelemättä, kuinka monitahoiseksi musiikillinen tarjonta on Porvoossa jälleen viritetty. Konsertteja on klassisesta viihteeseen ja kauneimpiin joululauluihin, kamarimusiikkikokoonpanoista kuoroihin ja lasten tonttuleikkeihin. Mitä ajattelee musiikin ammattilainen jouluisen äänimaailman äärellä? Kapellimestari Tuomas Hannikaisen joulunvieton ytimessä on perhe, johon kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta Elias 6v. ja Oskar 1v. sekä puoliso, sellisti Anna Hannikainen. Monen…

  • Kultaiset lahjapaketit
    Tarinat

    Kultainen lahjapaperi

    JouluTaika-toimitus toivottaa lukijoille rauhaisaa joulua, iloa ja onnea! Jouluaaton tarina on vanhaa englantilaista perua: Vuosikymmeniä sitten asui erään pikkukaupungin laitamilla aviopari viisivuotiaan tyttärensä kanssa. Raha oli tiukalla, mutta tyttö odotti joulua lapsen lailla – jännittyneenä ja toiveikkaana – ja askarteli isosta, vanhasta kenkälaatikosta lahjapaketin vanhemmilleen. Aaton lähestyessä isä ihmetteli, mihin oli kadonnut edellisvuodelta säästynyt kultainen lahjapaperiarkki. Hän rankaisi tytärtä ankarasti, kun sai tietää, että tämä oli käyttänyt kokonaan perheen ainoan, arvokkaan lahjapaperin. Hän myös vaati tyttöä antamaan paperin takaisin, mutta äiti lepytteli isää, ja niinpä, kun aatto koitti, ilmestyi kuusen alle kultaiseen paperiin kääritty paketti. Tytär vei sen isälleen ja sanoi: Hyvää joulua, tämä on teille, äiti ja isä. Isä…

  • Anna ja Ahto Talvitie
    lapset,  perinteet ja tavat,  Vuosi 2017 artikkelit,  Yleinen

    Suomi 100 vauva

    Talvitien perheen jouluisessa äänimaisemassa soivat kauneimmat joululaulut, vihannessilppuri sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuotena syntyneen Ahton jokellus. lta hämärtyy, rauhaisalla Aunelanmäellä laskeudutaan joulun tunnelmiin. Anna ja Sauli Talvitien kodissa rytmiä ei kuitenkaan ohjaa niinkään auringonlasku tai vuodenaika, vaan perheen pienin, huhtikuussa syntynyt Ahto. Hän on yksi 100-vuotiaan Suomen vauvoista. Lapsi on luonnollisesti muuttanut Annan ja Saulin arkea, ajatteluakin. Myös jouluvalmistelut saavat uusia sävyjä. Vauva-aika tuntuu vierähtävän nopeasti, joten on elettävä hetkessä, tässä ja nyt. – Pimeän ajan saapuessa tuntuu ihanalta valmistautua jouluun, ja kun Ahto on mukana, joulua odottaakin nyt enemmän, Anna miettii. Vanhemmat kuvailevat Ahtoa hyväntuuliseksi hepuksi. Vauva kulkee mukana aina kun mahdollista, siis lähes aina. Joulun alla mennään yhdessä ainakin…

  • Marwa Jukka Rintalan näyttelyssä Näsin kartanossa
    Taide, museot ja näyttelyt

    Yhdessä kauneuden äärellä

    Suomen muotisuunnittelun tähtikaartiin kuuluva Jukka Rintala on tuonut Galleria Näsin kartanoon upean kokonaisuuden akvarelleja, iltapukuja ja sisustutuotteita. Todellista juhlan kimallusta, kuten näyttelyn nimikin kertoo. Näyttely huipentuu tulevana viikonloppuna 16.-17.12.2017. Lauantaina on mm. muotinäytös klo 15. Jukka Rintala on myös itse paikalla, juontaa näytöksen ja piirtää muotipiirroksia yleisön toivomuksesta. Tänään, valon ja Lucian päivänä, Porvoon Luetaan yhdessä -ryhmä vietti syyskauden päättäjäisiä tutustumalla näyttelyyn. Maahanmuuttajanaisille suunnattu, suomen kielen oppimiseen kannustava ryhmä alkoi kokoontua Porvoossa vuonna 2013. Kyseessä on valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto. Toiminnan ytimessä on yksilöllisen oppimisen huomioiminen, mutta kuten tämä päivä jälleen osoitti, yhdessäolo on valtava voimavara niin maahanmuuttajanaisille kuin ryhmän vapaaehtoisille suomalaisohjaajille – naisia hekin kaikki. Artikkelikuvassa on Marwa, joka…

  • Ote Kirsi Neuvosen teoksesta Pitsipuku.
    Taide, museot ja näyttelyt,  Vuosi 2015 artikkelit

    Luontoäidin helmassa

    TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2015 Vanhan Kappalaisentalon galleriassa Vanhassa Porvoossa Kirsi Neuvosen näyttely Luontoäidin helmassa hakeutuu teemoillaan kauneuden äärelle. Puvut, kampaukset ja taidehistoriasta kumpuavat kuvastot ovat Neuvosen grafiikkateosten aiheina. – Pukuteemaa olen tehnyt noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Jokaisella vuosikymmenellä olen lähestynyt sitä eri näkökulmasta, taiteilija kertoo. Ensimmäiset pukuteoksensa Neuvonen teki vuonna 1987. Tietyt teemat toistuvat hänellä tietyin väliajoin, mutta ei itsetarkoituksellisesti. – En tee pukuja siksi, että teenpä nyt, kun olen aina tehnyt. Aihe saa joskus odottaa, niin kuin nytkin. Haluan haastaa itseäni monella tasolla, Neuvonen miettii. Kappalaisentalossa esillä olevat pukuteokset ovat suurikokoisia, suurempia kuin aiemmin. Neuvonen on kehittänyt tekniikkaa ja pystyy käyttämään nyt myös aiempaa enemmän värejä. – Koen…

  • Johanna Ilvessalon tilateoksia.
    Taide, museot ja näyttelyt,  Vuosi 2015 artikkelit

    Muistikuvia, unohdusta ja elämän haurautta

    TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2015 Muistojen syvyyksissä Haavoittuvuus ja voima kulkevat symbioosissa Johanna Ilvessalon tilateoksissa Porvoon Taidehallin näyttelyssä Taidetehtaalla. Upeasti kootussa kokonaisuudessa on kuusi teosta, joita yhdistää teemana elämän hauraus ja tunnemuisti. Kasvottomat, piilossa olevat hahmot herättävät kysymyksiä vieraantumisesta ja unohduksesta. Tämä on yksi vaikuttavimmista näyttelyistä, joita olen tämän vuoden aikana nähnyt. Teokset ovat vahvasti, mutta herkällä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään. Samalla yksittäisinäkin teoksina jokainen puhuttelee. Taidehallin rouhea tila on omiaan Ilvesalolle. – En välttämättä halua luonnonvaloa. Valot ja varjot ovat tärkeä osa teoksiani, hän kertoo. Vesi on keskeinen elementti näyttelykokonaisuudessa, niin sisällöllisesti kuin materiaaleissa. Vedensolina johdattaa teoksen ääreen, jossa kehikon keskellä lasiset nyrkkeilyhanskat pysäyttävät pohtimaan väkivallan maailmaa. Näitä hanskoja ei…

  • Koristeltu joulupipari
    perinteet ja tavat,  Yleinen

    Annan päivän piparit

    Annan päivänä 9.12. aloitettiin entisaikaan joulunvalmistelut leipomisineen. Sanottiin myös, että »Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan», mutta keskitytään nyt ensin leipomuksiin ja erityisesti piparkakkuihin. Sillä mitä olisikaan joulu ilman pipareita? On hauskaa, että suomalaiseen jouluun kuuluu myös eksoottisia tuoksuja ja makuja, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, nuo piparkakun herkulliset mausteet. Piparkakkuja ei Suomessa 1700-luvun alussa maisteltu juuri muualla kuin kartanoissa ja säätyläisten kodeissa. Tämä mausteinen herkku rantautui maahamme kuinkas muuten kuin Ruotsin kautta. Piparkakun nimi tulee maustepippurista, jota käytettiin pipareiden ainesosana Saksassa erityisesti 1600-luvulla. Nürnbergin seutu on yhä tunnettu pipareistaan, joita kutsutaan nimillä Lebkuchen tai Pfefferkuchen. Ensimmäiset maininnat piparileipureista ovat Ulmista vuodelta 1296 ja Nürnbergistä vuonna 1395. Myös piparkakkutalon suosio…

  • Weiste Oy pienet joulukuuset
    perinteet ja tavat,  Tarinat

    Ikivihreä tarina

    Kun joulukuusen juurille lähtee, huomaa pian olevansa keskellä ikivihreää tarinaa. Kertomusta ei edes kannata aloittaa ”jo muinaisista roomalaisista”, vaan on mentävä vielä kauemmas aina luomistapahtumiin asti. Joulukuusi on nimittäin perinteiden jatkumossa osa ikiaikaista kertomusta myyttisestä elämänpuusta. Nykyisin tuntemamme joulukuusen alkukoti on Keski-Euroopassa. Vuodelta 1419 on löytynyt tieto Elsassista, jossa leipurikisällit olivat joulun kunniaksi koristaneet puun omenoilla, päärynöillä, öyläteillä, piparkakuilla ja värjätyillä pähkinöillä. Tunnettu on myös tarina Martti Lutherista, joka oli yöllä kulkiessaan nähnyt tähtien tuikkivan kuusien oksilla sysimustaa taivasta vasten. Kotiin tullessaan hän kaatoi pienen kuusen ja koristeli sen kynttilöillä kiitokseksi siitä, että Jumala oli johdattanut hänet turvallisesti kotiin. Joulukuusen yleistyminen sai alkunsa juuri protestanttisesta Pohjois-Saksasta 1500-luvulla. Ensimmäisiä mainintoja joulukuusista…

  • Hyvää Joulua
    perinteet ja tavat,  Yleinen

    Kuusen oksilla kimmeltää

    On oikeastaan ihmeellistä, että täällä pelkistettyjen muotojen ja hillittyjen värien maassa on niin runsas ja rönsyilevä joulukoristeperinne. Joulu onkin juhlistamme ainoa, jolloin kimalluksesta ja kiillosta saa nauttia sydämen kyllyydestä. Toki tyylejä on monia ja virtaviivaisuuskin sopii juhlaan, mutta jouluna myös kitschin rajoilla liikkuminen on ihanasti sallittua. Joulu on muotojen juhlaa ja kuusenkoristeet kuvastavat tätä mitä parhaiten. Herkullisimmillaan joulupuun design toteutuu oksille ripustettavissa konvehdeissa, karamelleissa ja suklaakoristeissa. Kynttilöiden ohella syötävät herkut olivatkin suosituimmat kuusenkoristeet, kun kuusi 1800-1900-lukujen taitteeseen mennessä oli saavuttanut sijansa suomalaisten joulutraditiona. Rinnalla kehittyi luontevasti myös kuusenkoristeiden teollinen tuotanto. Suuri osa Suomessa myydyistä koristeista oli alkujaan saksalaista tuontitavaraa. Saksassa kuusenkoristeteollisuus alkoi 1860-luvulla ja monet 1800-luvun lopulla kehitellyt koristetyypit ovat…