TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2015
Herkuttelua 1700-luvun kauppiasperheessä sekä 1800-luvun kartanossa
Holmin perheen joulupöytä
Kyökin puolella pitää piioilla kiirettä. Pateet, hyytelöt, herneet ja porkkanamuhennokset asetellaan tarjoiluastioihin ja kiikutetaan pian salin puolelle, kunhan tuolit on ensin siirretty seinän vierustoilta pöydän ympärille.
Tänä jouluna on pöytään mahdutettava samat herkut kuin aiemminkin ja vielä enemmän, vaikka pöytä on pienempi. Johan-isäntä kun meni ja lupasi suuren pöydän lainaksi kartanon kattaukseen. Lovisa-rouva ei ollut tempauksesta mielissään, mutta piiat uskovat, että Holmin perheen joulupöydästä tulee emännän ohjeistuksella aivan yhtä upea kuin aina ennenkin.
Keskelle on Lovisa Lagus komentanut tuomaan liemikulhon ja sen vierustoille komeat kynttilänjalat. Kattaus on 1700-luvun tyyliin harkittu ja symmetrinen. Astiat eivät kaikki ole ihan vielä samaa sarjaa, mutta joka joulu astiasto lähestyy yhä harmonisempaa kokonaisuutta.
Talon vanha emäntä muistaa vielä ajat, kun juhlapöydän astiasto oli kuin sillisalaatti. Yksi kerrallaan ostettiin jokin hieno astia tinakippojen rinnalle. Nyttemmin ovat pojan liiketoimet edenneet hyvää vauhtia ja kauppalaivat tuovat Euroopasta ja kauempaakin niin posliinit kuin pöperöt.
Lovisa muistuttaa vanhaa emäntää, mitä nuo kaukaa tuodut ”pöperöt” oikein ovatkaan. On riisiä (sitä ei tavallisen rahvaan pöydässä nähdä vielä ainakaan vuosisataan), teetä, liköörejä ja Moselin viiniä.
Uutuutena joulupöydässä tarjoillaan tänä vuonna pinaattimuhennosta. Rosollin lisäksi väriä kattaukseen antavat punaposkiset omenat, joita on säästetty oman pihan syyssadosta.
Merbourn Potteryn valmistama keittokulho täytetään lihaliemellä ja Leeds Potteryn valmistama pieni kannellinen fajanssipurkki sinapilla. Etikka on säätyläispöydässä uutta. Holmin kauppiasperheen joulupöydässä on myös sinivalkoista kiinalaista posliinia, jota Ruotsin Itä-Intian kauppakompania tuo yksinoikeudella maahan.
Lipaston päälle on asetettu kahvikuppeja ja liköörilaseja. Olut on pantu omasta takaa, mutta vahvemmat viinakset on haettu Jokikadun krouvista – krouveja on pienessä Porvoossa joka kulmalla. Toisinaan viinapannu porisee myös Holmin talon kellarissa – ainakin niinä vuosina, kun kuningas ei ole viinanpolttoa kieltänyt.
Ydinperhe istahtaa joulupöytään ja kynttilät sytytetään. Piiat tietävät jo liiankin hyvin, ettei Lovisa suvaitse savuttavia ja haisevia talikynttilöitä tunnelmaa pilaamaan. Jouluna Holmin kauppiasperheen salia valaisevat arvokkaammat vahakynttilät.
Porvoon museon joulupöytä on esillä Holmin talon toisessa kerroksessa. Avoinna ke-su 11-16.
Ranskalainen joulu suomalaisessa kartanossa
Marie-Antoinette, tuttavallisemmin Mari, loikoilee tyytyväisenä joulukuusen alla. Sen mustavalkoinen turkki kiiltää, vatsassa on varmasti kupollinen kermaa.
Kissa on nimetty 1700-luvun jälkipuoliskolla eläneen Ranksan kuningattaren mukaan, mutta nyt eletään 1800-lukua. Seinällä kaksi taulua liittyvät Ranskan keisari Napoleon I:een ja ne ovat saksalaisia litografioita 1800-luvun lopulta.
Galleria Rahlingin omistaja Anja Kortejärvi on suunnitellut ja toteuttanut Porvoon museolle Vanhan raatihuoneen toiseen kerrokseen, niin sanottuun aateliston kokoussaliin, ranskalaistyylisen kartanon joulupöydän.
– Jos oltaisiin oikeassa ranskalaiskartanossa, pöytä olisi vähän rempseämpi. Usein kartanoissakin jouduttiin elämään säästeliäästi eikä rahaa uuteen ollut, Kortejärvi kertoo.
Rahan puutteessa otettiin luovuus käyttöön, vaikka toki kartanoissa luoviminen oli huomattavasti helpompaa kuin köyhemmän rahvaan keskuudessa.
Kartanon pöydässä posliinit ja kristallit kimaltelevat hopeakynttelikön loisteessa. Museossa ei kynttilöitä sytytetä, mutta mielikuvitus kertoo, kuinka komealta kynttelikkö täydessä valaistuksessa näyttää.
Astiat on saatu lainaksi ja osa on Anja Kortejärven antiikkikaupasta, joka juhlii 20-vuotista toimintaansa.
– Kokonaisuudessaan astiastossa on 200 osaa ja se on yhä vielä käytössä, Anja Kortejärvi kertoo.
Punasävyiset lasit ovat erityisen kauniita. Ne ovat käsinhiottua kristallia ranskalaiselta Baccarat-tehtaalta. Laseja on myynnissä vieläkin. Kortejärvi on jäljittänyt ainakin Helsingissä olevan kaupan, joka myy samoja laseja 190 euron kappalehintaan.
Pöydässä on myös mustepullo. Kartanonväen tarkoitus ei ole rustata kirjeitä kesken jouluaterian, vaan mustepullon tyhjään mustesäilöön laitetaan kaviaaria. Joku vieraista todennäköisesti tuo arvokasta herkkua kuitenkin mukanaan.
Kartanon emäntä on jo aamuvarhaisesta aloittanut valmistelut ja levittänyt valkoisen liinan pöydälle. Tarjolla tulee olemaan ainakin ankkaa. Ranskankermalle ja patélle on omat kauniit astiansa, mutta hanhenmaksalle ei.
– Tämä emäntä ei hyväksy hanhenmaksaa pöydässään. Sen valmistus on eläinrääkkäystä, Anja Kortejärvi painottaa.
Komean kukka-asetelman on tehnyt porvoolainen kukkakauppa Henriettas Blommor.
Joulukuusen katveessa
Joulukuusi on pöydän vieressä. Se on tuotu Porvoon museoon Henttalan tilalta, kuten aikaisempinakin vuosina.
Kuusen oksilla on muun muassa lasisia palloja ja käpyjä. Suurin osa on Irene Ketolan kokoelmista ja ne ovat aitoja puhallettuja kuusenkoristeita Lauschan kylästä Saksan Thüringenistä. Puhallettujen koristeiden valmistus alkoi siellä 1800-luvun alkupuolella.
Porvoon museoon on vapaa pääsy 10.1.2016 asti.
Vanha raatihuone ja Holmin talo ovat avoinna joulun aikaan ke-su 12-16, suljettu su 6.12., to 24.12., pe 25.12. ja pe 1.1.
Lue lisää: Porvoon museo