-
Ornamon Design Joulu 2022
Ornamon Design Joulu on vuosittain odotettu perinteinen designin myyntitapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna Helsingissä kauppakeskus Redissä ja Porvoossa Taidetehtaalla. Kauppakeskus Redi25.-27.11. pe-la klo 11-19, su klo 12-16Löydät meidät toisesta kerroksesta, läheltä Espresso Housea ja Reima-myymälää.Tervetuloa! Tutustu tekijöihin Porvoon Taidetehdas3.-4.12. la-su klo 10-16 Tapahtumat tuovat laajan kattauksen eri materiaaleista valmistettuja designtuotteita samaan paikkaan. Valikoimassa on keramiikkaa, lasia, tekstiilejä, vaatteita, asusteita, koruja ja muita lahjatavaroita. Yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus tavata suunnittelijoita ja saada heiltä suoraan tietoa tuotteiden alkuperästä, materiaaleista ja valmistustekniikoista. Myytävät tuotteet valmistetaan pieninä sarjoina teollisuudessa tai käsin omissa työpajoissa. Tule tekemään ainutlaatuisia löytöjä sekä itselle että joululahjaksi! Tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Saapumisohjeet Kauppakeskus Rediin löydät tästä ja Porvoon Taidetehtaalle tästä. Järjestäjä: Ornamo ry,…
-
Pienestä pajasta ajatonta designia
Vanhan Porvoon kupeesta löytyy porvoolaista tyyliä huokuva puutalo, jonka pihassa mitä tunnelmallisin pieni paja. Sen ovella oli vastassa CF-Designin Catharina Forsström toivottamassa meidät tervetulleiksi keramiikan maailmaansa. Sisään astuessa huomaa heti keramiikan yltäkylläisyyden. Joka nurkasta löytyy jotain mielenkiintoista katseltavaa. Pajassa Catharina tekee pääosassa käyttökeramiikkaa. ”Kun kaksi vuotta sitten muutettiin maalta tänne, tästä vanhasta puuvajasta tuli pajani ja ahkerasti on käytössä ollutkin. Täällä on ihana viettää aikaa ja fiilistellä, pyytää ihmisiä pajalle juomaan teetä” Catharina kertoo. ”Aikoinaan käytin tosi paljon valkoista lasitetta, sittemmin on tullut lisää värejä. Tällä hetkellä tykkään tosi paljon vaaleanharmaasta, se on sellainen raffimpi sävy.” Kuvioinnissa hän käyttää muun muassa pitsiliinoja ja brodeerattua kangasta, josta jää kaunis pinta kaulimalla. …
-
”Joulu-esinettä” etsimässä
Joulusta ei saa kiinni, joulu on tunnelma sisällämme. Joulu on esineessä, joka muistuttaa meitä toivosta, kirjoittaa Päivi Mikola joulukolumnissaan.
-
Korvakoru kaunistaa ihmisen, himmeli huoneen
Korusuunnittelija Elina Mäntylää inspiroivat erilaiset muodot ja materiaalina vaneri. Uuden suunnittelu saa alkunsa oivalluksesta.
-
”Lasi on sielullinen kotini”
Lasitaiteilija Marjut Kalin konservoi monta sataa vuotta vanhoja kirkkojen lasimaalauksia, luo omia uniikkitöitä ja rakastaa lasia materiaalina. Töiden kautta välittyvät maailmalle myös omat ajatukset.
-
Sauna – suomalainen meditaatiomuoto
Hitaat löylyt hämärässä mökkisaunassa. Joulusauna. Arkisauna. Saunakokemukseen vaikuttaa sekä saunan muotoilu että se, miten saunaa käytetään.
-
Joulun muotoja
Virttäydymme joulun tunnelmaan kotimaisen käsityön ja muotoilun parissa.
-
Porvoosta muotoilun mekka
Taidekäsityöstä ja muotoilusta kiinnostuneet palkitaan tänä jouluna kaksinkertaisesti, kun jo lähes 40 vuoden iän saavuttanut huipputapahtuma, Ornamon Design Joulu, järjestetään Helsingin lisäksi Porvoossa!
-
Elävä historiikki ihan ”Selvyyden vuoksi”
Tipattoman tammikuun kunniaksi Teksti: Tiina Sundqvist Artikkelikuva: Ote kuvasta ”Woman’s Holy War. Grand Charge on the Enemy’s Works.” 1874 Curier&Ives, New York. Saatoit hämmentyä otsikoinnista, sillä historialliset asiat eivät yleensä kuulu elävien kirjoihin. Joulukuussa 2020 ilmestynyt Porvoon Raittiusseuran historiikki Selvyyden vuoksi on kuitenkin juuri elävien kirja. Sitä lukiessa edellisten vuosisatojen Porvoo herää eloon, ja tarina jatkuu tähän päivään tutustuttaen meidät joukossamme kulkeviin raittius-lähettiläisiin ja virvoittaviin selviytymistarinoihin. Toimittaja, kulttuurihistorioitsija Tuula Lukic on tehnyt suurenmoista tutkimustyötä Porvoon Raittiusseuran historiikkia kirjoittaessaan etsimällä museoiden arkistoista käsiinsä vanhaa kirjeenvaihtoa ja jäljittämällä raittiusseurassa vaikuttaneiden ihmisten tarinoita. Hän on onnistunut liittämään Porvoon Raittiusseuran vaiheet laajempaan, koko Suomea koskevaan yhteiseen tarinaan. Tahdonvoimaa ja tavoitteita Jo seuran ensimmäinen puheenjohtaja,…
-
Killing Joke
Post-punk. Kuuluneeko jouluun? Ei ainakaan traditionaaliseen hempeään joulukuvastoon. Mutta onko joulu koskaan ollutkaan syvimmältä sanomaltaan valmis siisti paketti? Tänä jouluna tuohon pakettiin voisi hyvinkin kääräistä originellin kirjan ”kuolettavasta kaskusta”. Äskettäin on nimittäin ilmestynyt ensimmäinen kattava teos 1970-luvun lopulta lähtien omassa musiikkigenressään huikeaa mainetta niittäneestä brittiläisestä Killing Joke – yhtyeestä. Bändin rosoisen taipaleen on koonnut kirjankansien väliin porvoolaistoimittaja, tietokirjailija Jyrki ”Spider” Hämäläinen. Killing Joke oli yksi niistä bändeistä, jotka 1980- ja -90 –lukujen taitteessa olivat luomassa uutta post-punk genreä ja oli siinä aivan omassa liigassaan. Yhtye on ollut aktiivinen miltei koko ajan tähän päivään asti muutamia breikkejä lukuun ottamatta. Vuodesta 2010 alkaen on alkuperäinen kokoonpano ollut jälleen kasassa, ”hämähäkki” Hämäläinen kertoo.…
-
TaikaTarinat Joulupukin kanssa
Tänä jouluna jaamme joulumieltä satumaisilla TaikaTarinoilla Youtube-kanavamme kautta. Kuuntele ja eläydy Joulupukin ihaniin lukuhetkiin JouluTaika-lehden 10-vuotiskirjoituskilpailun parhaiden satujen parissa. Näiden tarinoiden myötä toivotamme kaikille iloista joulua ja onnea tulevaan vuoteen! Soittolistalle pääset tästä linkistä: https://www.youtube.com/channel/UCeVwAHztgulmcPugosgE-MQ Tähtiyön tarina JouluTaika-lehden 10-vuotiskirjoituskilpailuun saapui 65 uskomattoman upeaa erilaista kertomusta ja joulumuistoa eri puolilta Suomea. Raadin tehtävänä oli ensin poimia tästä joukosta kymmenkunta parasta, joista sitten valikoitui voittaja, Päivi Miettisen Tapahtui tähtiyönä. Tähtiyötarina kertoo pienen poron taianomaisesta kohtaamisesta Joulupukin kanssa. Se sai myös raadin hehkumaan sanallisesti: ”Hieno sadunomaisuus, joka välittyy myös kieleen – sen keveään kauneuteen sekä luontokuvauksiin. Pieni poro kohtaa lempeyttä ja hyvyyttä, sen yksinäisyys vaihtuu pukin porojen taikapiiriin ja tähtien loisteeseen. Tarina etenee,…
-
Aistikasta muotokieltä
Kolmonen avaa mielikuvitukselle uskomattomia sfäärejä ”3 on mielenkiintoinen luku. Enemmän kuin 1 ja paljon jännittävämpi kuin staattinen 2. Kolmonen on selvästi potentiaalisempi luku kuin ykkönen, joka on vain yksinäinen piste avaruudessa, tai kakkonen – kahden pisteen kautta voi piirtää suoran, mutta sillä ei ole sen ihmeellisempää ulottuvuutta. Sen sijaan kolme – kolme pistettä muodostavat jo tason. Ja kolmannen ulottuvuuden!” Porvoolainen arkkitehti-muotoilija Päivi Mikola pohtii työnsä taustoja ja etsiytyy syvälle suunnittelemiensa esineiden olemukseen vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassa Kauneus, järki ja tunteet. Hänet tunnetaan mm. huonekaluista, erityisesti ns. Colmio-perheestä. Sen ytimessä on oivallus pyöristetystä kolmiosta, joka ”pyöristettyjä kirjaimia” myöten päätyi myös vuonna 2003 Mikolan yrityksen nimeksi, kun kova k muuntui ideoidessa c-kirjaimeksi.…
-
Kuparista kuvaksi
Viehättäviä, ilmaisultaan keveitä ja sisällöltään koskettavia grafiikkavedoksia on esillä Galleria Maarissa Raatihuoneentorin kupeessa Vanhassa Porvoossa. Marja-Liisa Karjalaisen näyttelyyn ”Grafiikkaa kuparista kuvaksi” voi tutustua joulukuun loppuun asti. Tekijä kertoo teostensa taustalla olevan kaipuun luontoon ja hiljaisuuteen. Selittämätön kaipauksen tunne herää myös katsojassa herkkien aihevalintojen ja rauhoittavan värimaailman äärellä. Askolassa asuva Marja-Liisa Karjalainen on harrastanut taideaineita kansalaisopiston kursseilla jo 30 vuotta. 15 vuotta sitten hän löysi grafiikan aloittaessaan silloisella Rihkamakadun grafiikanpajalla Porvoossa. Nykyään tämä grafiikan tekijöiden yhteisö tunnetaan nimellä Arte Graf ja sillä on tilat WSOY:n talon toisessa kerroksessa. Galleria Maari on avoinna ma-la klo 10-18 ja su klo 10-16. Share
-
Makuja mielikuvitusmatkalla
Sneckenströmin joulupöydässä ei turhia kainosteltu. Kattauksessa kimmelsivät kauniit astiat ja kaukomaiden herkkuja oli pöytä kukkuroillaan – portviinejä, madeiraa ja punssia unohtamatta. Kauppias ja laivanvarustaja Gustaf Fredrik Snecenström (1797-1877) kuului Porvoon vauraimpiin asukkaisiin. Pöydän antimia saatiinkin omien laivojen lasteissa kaukomaita myöten. Sneckenströmin perheen jouluun voi nyt tutustua Porvoon museossa – tällä hetkellä vain virtuaalisesti (linkki tekstin lopussa), mutta joulupöytää pääsee taas ihastelemaan paikan päälle Vanhan raatihuoneen toiseen kerrokseen, kun (jos) koronarajoitukset näiltä osin päättyvät 10.1.2021. Joulupöytä on osa Aallot kantavat -näyttelyä, ja suuressa salissa on toinen toistaan komeampia laiva-aiheisia tauluja. Lintu, erityisesti kalkkuna, oli juhlaruokaa. Kinkkua ja pieniä lihapullia tarjoiltiin sinapin ja herneiden kera. Tekisipä mieli istahtaa pöytään. Hyytelöstä en ehkä…
-
Eettistä herkuttelua taiteen keskellä
Joulumieltä voi tänä vuonna olla normaalia haastavampi löytää. Monet tutut tavat on jouduttu muuttamaan ja jouluun kuuluvat tapahtumat on peruttu tai käyntikohteet suljettu. Joulua ei kukaan kuitenkaan voi perua ja sen tärkeys saa meidät tekemään kaikkemme joulumielen löytymiseksi. Onneksi sitä ei kuitenkaan Porvoossa tarvitse lähteä etsimään kaukaa. Kaupungin museot ja näyttelytilat ovat suljettuina, mutta taidetta voi ihastella vaikkapa Porvoon keskustan kupeessa sijaitsevan Aatos Cafén Galleriassa. Mikä parasta, Gallerian näyttelyä katsellessa voi samalla nauttia lämmittävästä, lähellä tuotetusta glögistä ja haukata pientä purtavaa. Aatos Café on hyvinvointi-, kulttuuri- ja tapahtumakahvila. Kokonaisuus on eettisesti ja ekologisesti harkittu, kotimaisuus sekä kotoisuus huokuvat ilmapiirissä heti sisään astuessa. Kahvila tarjoaa käsityönä valmistettua aamiaista ja lounasta, herkullisia…
-
Miettinen: Tapahtui tähtiyönä
Kaukana tuolla, siellä missä revontulet tanssien heiluttelevat hameitaan, seisoi korkealla tunturin laella pieni poro. Pakkanen narskui sen sorkkien alla ja hengitys muuttui kirkkaiksi jääkiteiksi, jotka vierivät tunturin rinnettä alas ja helisivät mennessään kuin pienet tiukuset. Poro katseli revontulien kisailua taivaan kannella, tähtien tuiketta niiden takana ja kummasteli kuuta. Se olisi halunnut hypätä mukaan revontulien tanssiin ja juosta pitkin samettista, tummansinistä yötä niin, että sen sarviin olisi tarttunut tähtiä. Niitä kaikkein kauneimpia, joita kuvitella saattoi. Tunturin juurella kuuset torkkuivat unisina valkoisissa nutuissaan ja pitivät lämpimänä niiden luota suojaa etsimään tulleita lintuja. Oksien alle käpertynyt kettu pörhisti häntänsä, painoi kuononsa syvälle häntätupsun sekaan ja asetteli käpälänsä niin, ettei pakkanen päässyt nipistelemään sitä.…
-
Aho: Liisi ja joulupukki
Liisi oli viisivuotias, iloinen tyttö, mutta tänään Liisiä jännitti aivan kamalasti. Liisin päiväkodissa oli joulujuhlat. Päiväkoti sijaitsi vanhassa huvilassa, siinä oli monta huonetta ja huoneiden keskellä suuri sali. Joulujuhlat pidettiin illalla. Oli pimeää ja tunnelmallista, valkoinen lumi peitti päiväkodin pihamaata. Kaikki lapset, vanhemmat, mummit ja vaarit kokoontuivat suureen saliin, jossa lapset esittivät ohjelmaa. Liisi oli mukana laululeikissä Kello löi jo viisi. Siinä ollaan matkalla joulukirkkoon ja lauletaan lapset herätkää, Juhani ja Liisi, muuten matka jää. Liisi oli leikissäkin Liisi, se oli aika hassua. Liisiä alkoi nipistää vatsasta, mitä lähemmäksi esitysvuoro tuli. Nyt, juuri nyt Anna näytti merkin. Lasten täytyi siirtyä viereiseen huoneeseen odottamaan. Pian olisi heidän vuoronsa. Liisi pomppasi penkiltä,…
-
Ansas: Kadonneen yksisarvisen tapaus
Olipa kerran joulu. Kissa nimeltä Kinuski ja yksisarvinen nimeltä Sateenkaari ja kilpikonna nimeltä Toffee päättivät viettää sen yhdessä. Mutta ilkeä pääsiäisnoita halusi tuhota koko joulun, koska hän halusi, että pääsiäinen olisi kaikista suosituin juhla. Noita tiesi, että yksisarvisella oli taikavoimia. Yksisarvinen osasi teleportata itsensä toisiin paikkoihin. Noita aikoi ryöstää yksisarvisen ja kirota sen niin, että yksisarvinen teleporttaisi itsensä jouluaattona kaikkiin koteihin ja ryöstäisi lasten lahjat. Kun yksisarvinen nukkui, noita lensi hiirenhiljaa luudallaan paikalle ja tunki yksisarvisen säkkiin. Säkin taikakangas esti yksisarvista teleporttaamasta itseään pois säkistä. Linnassaan Pääsiäissaarella noita juotti yksisarviselle taikajuomaa huijaamalla, että se oli vettä. Niin noita sai yksisarvisen valtaansa. Kissa ja kilpikonna etsivät yksisarvista kaikkialta, mutta eivät löytäneet tätä mistään. He kiersivät koko maapallon, mutta yksisarvista…
-
Honkanen: Joulutarina
Pitkästä aikaa oli tulossa oikea valkea joulu. Aattoilta pimeni, oli pakkasta ja satoi hiljalleen lunta. Tästä huolimatta Teijo Murola oli vihainen. Hän oli lähtenyt pihalle joulupukkia vastaan, pukki oli myöhässä ja Teijoa paleli. Joulu oli menossa pilalle. Kaikki oli alkanut maksalaatikosta. Kinkku ja suurin osa muista joulun tykötarpeista oli hankittu ajoissa. Edellisiltana vaimo oli laittanut Teijon ostamaan vielä puuttuvia tavaroita. Teijo oli pyörinyt kaupassa muiden stressaantuneiden ihmisten joukossa ja oli mielestään muistanut kaiken. Airi-vaimo oli huomannut kotona, että maksalaatikko oli unohtunut. Maksalaatikko kuului ehdottomasti joulupöytään. Joulu ei kerta kaikkiaan tule ilman maksalaatikkoa. Näin ilmoitti Airi Teijolle. Unohdus saattoi olla alitajuinen, sillä Teijo inhosi maksalaatikkoa. Aattoaamuna Teijo oli mennyt lähikauppaan korjaamaan…
-
Hyvärinen: Yksinäinen
Joulupukin postitoimistoon saapuu loputtomana tulvana kirjeitä, joissa esitetään monenlaisia toiveita. Kaikkia toiveita Joulupukki ei pysty toteuttamaan, mutta hän yrittää parhaansa mukaan ilahduttaa jokaista ⎼ se on hänen elämäntehtävänsä. Kerran Joulupukki sai tällaisen kirjeen Hilla-nimiseltä tytöltä: Hei Joulupukki Olen jo pitkään halunnut kirjoittaa, mutta en ole uskaltanut. En tiedä, voitko toteuttaa toivettani, mutta toivon vain yhtä asiaa: tahtoisin saada ystävän. Minulla ei ole yhtään ystävää. Minulla on äiti ja isä ja olen heistä kiitollinen. Mutta se ei ole sama asia. Katselen sivusta kun muut leikkivät yhdessä. Vaikka haluaisin, en uskalla mennä mukaan, eikä kukaan pyydä minua. Onko minussa jotain vikaa? En halua olla enää yksinäinen. Voisitko auttaa? Terveisin, Hilla Suuria…
-
Itänen: Pukin joulumuisto vuodelta 1920
Kaikkien niiden vuosisatojen aikana, mitä olen perheiden luona jouluaattona kiertänyt, on sattunut arvatenkin monenlaista kommellusta. Joku niistä on ollut vähän harmillinen ja joku toinen taas huvittava tai jopa ratkiriemukas. Mutta on sekaan mahtunut monta herkkää hetkeäkin. Yksi mieleenpainuvimmista sellaisista tapahtui sata vuotta sitten Porvoossa. Kansalaissodassa haavoittuneella miehellä oli iso perhe. Vaimo ja viisi lasta. Kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Vammojensa takia mies ei pystynyt enää täysipainoiseen työhön, eikä näin ollen kyennyt enää kunnolla huolehtimaan perheestään. Vaimon satunnaisten ompelutöiden avulla he yhdessä pystyivät hankkimaan hädin tuskin lapsille jokapäiväisen ruokansa. Joululahjoihin ei rahaa riittänyt ollenkaan. Sen tiesivät lapsetkin jo ennestään. He eivät olleet läheskään ainoa kurjuudessa elävä perhe. Pukin muori oli selvillä…
-
Kangas: Kuusenkerkkä ja kulkunen
Minä tiedän, miten tärkeitä tarinat ovat. Siksi haluan kertoa sinulle omani. Haluan kertoani tarinani, joka juontaa juurensa monen monituisen vuodenkierron taakse. En halua, että tarinani peittyy unohduksen varjoon, kunnes kukaan ei muista, kuka sen kertoi tai kuinka se alun perin meni. Oletko valmis kuulemaan sen? Ja ennen kaikkea: oletko valmis uskomaan sen? Minä tiedän, että olen jo vanha. En enää kipaise tarkkailureittiä yhtä nopeasti kuin nuorempana. En ole enää yhtä ketterä kapuamaan aitojen yli kuin ennen. Näköni ja kuulonikin ovat jo heikentyneet, mutta muistini minulla on yhtä kirkas kuin Lapin kristalliset jääpuikot. Ihmismielellä on tapana unohtaa tapahtumat, kääntää asiat toisin, lisätä tarinoihin omiaan tai jättää jotain kertomatta. Mutta nyt minä,…
-
Mailasalo: Pyhän Nikolauksen jouluyö
Joulupukkeja ja heidän tapaisiaan henkilöitä ei tietenkään ole ollut vain yksi, vaan monta ympäri maailmaa. Täällä pohjolassa asusti Kekripukki suurine sarvineen, josta myöhemmin tuli Joulupukki. Hän muutti sittemmin asumaan Korvatunturille apulaistensa, tonttujen, kanssa. Hän ei käy koskaan Korvatunturin itäisimmällä huipulla, sillä se kuuluu Venäjälle ja venäläisillä on oma Pakkasukkonsa. Joulupukin ja Pakkasukon kerrotaan tehneen sopimuksen, jonka mukaan he eivät astu toistensa maaperille. Pukki ja Ukko nimittäin tuntevat parhaiten minkälaisista lahjoista oman maan kansalaiset pitävät, joten he näkevät, että se on kaikkien parhaaksi, varsinkin pienten lasten. Tosin erityisluvalla ja vitkastelematta joulupukki käy nopeasti jakamassa lahjat Venäjän suomalaisille ja Pakkasukko Suomen venäläisille, jos he niin toivovat. Rooman keisarikunnan alueella, nykyisen Lounais-Turkin muinaisessa…
-
Murtonen: Pukin nimi
Tuijotamme kaikki viisi tuvan ovea. Eteisestä kuuluu ähinää ja ryminää; jännitys näkyy lasten kasvoista. Pienempien leuka väpättää itkua hakien, rohkein meistä haparoi avaamaan ovea. Esiin työntyy karvainen otus. Mielestäni pelokkeen päähine muistuttaa nurin käännettyä karvahattua. Turkki taasen poikkeaa tavallisesta asusteesta. Tässä laitoksessa karvoja on ainakin ulospäin, sisäpuolesta ei saa selvää. Kaikkien huomio kääntyy enoon, joka menee vetämään pukin avuksi isoa, kukkuroillaan olevaa pärekoria. Enolla, joka asuu kaupungissa, on tänä viikonloppuna normaalia suurempi reppu pestäväksi tuotavaa pyykkiä. Lahjojen jakoon kuuluvan pakollisen kiltteyskuulustelun ja hätäisen laulun jälkeen isä lähtee auttamaan pukkia seuraavaan taloon. Me lapset pääsemme lahjojen kimppuun. Hieman kummastelemme pukin liukkaita jalkineita. On varmaan hyvä, että isä menee auttamaan pukin turvallisesti…
-
Nuutinen: Porot aivan murheissaan
Porot aivan murheissaan nojailevat valjaissaan, tonttujoukko rekeen pakkaa lahjakuormaa tohkeissaan. * On räntä vienyt revontulet mustaa taivas hehkuttaa, kadonnut on tähtiloisto yltä jängän, paljaan maan. * Rekivällyyn sujauttaa joulumuori glögilestin, Pukkia se ilahduttaa päähän vetää sydvestin. * Porotkin nyt kavahtavat poissa kun on piippalakki, surusilmin katsahtavat nuttukin on sadetakki. * Rekimatka hidas on päällä kovan kivikon, alla kirskuu jalaspari seuranaan on ilma vari. * ”Ei pääse pukki eksymään tunturia pidempään, missä lienee matkan pää kaikki kun on pimeää” -tuumi pukki kummissaan aatoksissa tummissaan. * ”Mihin meni Joulumaa muuttiko se merten taa, kauas jätti räntämaan millä saan sen palaamaan”? * Kunnes keksi Pukki sen lohduttavan vastauksen: ”Ei joulu ole oikeastaan lunta,…
