Yleinen
-
Ornamon Design Joulu 2022
Ornamon Design Joulu on vuosittain odotettu perinteinen designin myyntitapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna Helsingissä kauppakeskus Redissä ja Porvoossa Taidetehtaalla. Kauppakeskus Redi25.-27.11. pe-la klo 11-19, su klo 12-16Löydät meidät toisesta kerroksesta, läheltä Espresso Housea ja Reima-myymälää.Tervetuloa! Tutustu tekijöihin Porvoon Taidetehdas3.-4.12. la-su klo 10-16 Tapahtumat tuovat laajan kattauksen eri materiaaleista valmistettuja designtuotteita samaan paikkaan. Valikoimassa on keramiikkaa, lasia, tekstiilejä, vaatteita, asusteita, koruja ja muita lahjatavaroita. Yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus tavata suunnittelijoita ja saada heiltä suoraan tietoa tuotteiden alkuperästä, materiaaleista ja valmistustekniikoista. Myytävät tuotteet valmistetaan pieninä sarjoina teollisuudessa tai käsin omissa työpajoissa. Tule tekemään ainutlaatuisia löytöjä sekä itselle että joululahjaksi! Tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Saapumisohjeet Kauppakeskus Rediin löydät tästä ja Porvoon Taidetehtaalle tästä. Järjestäjä: Ornamo ry,…
-
”Joulu-esinettä” etsimässä
Joulusta ei saa kiinni, joulu on tunnelma sisällämme. Joulu on esineessä, joka muistuttaa meitä toivosta, kirjoittaa Päivi Mikola joulukolumnissaan.
-
Elävä historiikki ihan ”Selvyyden vuoksi”
Tipattoman tammikuun kunniaksi Teksti: Tiina Sundqvist Artikkelikuva: Ote kuvasta ”Woman’s Holy War. Grand Charge on the Enemy’s Works.” 1874 Curier&Ives, New York. Saatoit hämmentyä otsikoinnista, sillä historialliset asiat eivät yleensä kuulu elävien kirjoihin. Joulukuussa 2020 ilmestynyt Porvoon Raittiusseuran historiikki Selvyyden vuoksi on kuitenkin juuri elävien kirja. Sitä lukiessa edellisten vuosisatojen Porvoo herää eloon, ja tarina jatkuu tähän päivään tutustuttaen meidät joukossamme kulkeviin raittius-lähettiläisiin ja virvoittaviin selviytymistarinoihin. Toimittaja, kulttuurihistorioitsija Tuula Lukic on tehnyt suurenmoista tutkimustyötä Porvoon Raittiusseuran historiikkia kirjoittaessaan etsimällä museoiden arkistoista käsiinsä vanhaa kirjeenvaihtoa ja jäljittämällä raittiusseurassa vaikuttaneiden ihmisten tarinoita. Hän on onnistunut liittämään Porvoon Raittiusseuran vaiheet laajempaan, koko Suomea koskevaan yhteiseen tarinaan. Tahdonvoimaa ja tavoitteita Jo seuran ensimmäinen puheenjohtaja,…
-
Kultaa, suitsuketta ja mirhaa
Loppiainen, joulun lopetus. On jälleen aika siirtyä joulusta uuteen aikaan kohti kevättä. JouluTaika siirtyy myös pitkälle levolle seuraavan joulun odotuksiin. Tänään, lauantaina 6.1.2018, vietämme loppiaista, jonka perinteissä on uskomattoman kiehtovia käänteitä. JouluTaika-verkkolehden tämän joulun viimeinen artikkeli tekee matkaa kauas loppiaisperinteiden juurille. Parituhatta vuotta sitten vaelsi ryhmä ihmisiä halki tietymättömien teiden kohti heille tärkeää päämäärää. Emme tiedä, kuinka monta tuossa joukossa oli ja mistä he olivat tarkalleen ottaen matkalle lähteneet. Raamattu kertoo heidän tulleen idästä, ja he seurasivat tähteä, joka lopulta johdatti heidät Betlehemiin. Saavuttuaan vastasyntyneen Jeesus-lapsen seimelle he kunnioittivat häntä Messiaana antamalla kuninkaallisen arvon mukaisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Tämä Raamatun kertomus on monille tuttu tiernapoika-perinteen kautta. Tiernapoikien laulunäytelmä…
-
Suomi 100 vauva
Talvitien perheen jouluisessa äänimaisemassa soivat kauneimmat joululaulut, vihannessilppuri sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuotena syntyneen Ahton jokellus. lta hämärtyy, rauhaisalla Aunelanmäellä laskeudutaan joulun tunnelmiin. Anna ja Sauli Talvitien kodissa rytmiä ei kuitenkaan ohjaa niinkään auringonlasku tai vuodenaika, vaan perheen pienin, huhtikuussa syntynyt Ahto. Hän on yksi 100-vuotiaan Suomen vauvoista. Lapsi on luonnollisesti muuttanut Annan ja Saulin arkea, ajatteluakin. Myös jouluvalmistelut saavat uusia sävyjä. Vauva-aika tuntuu vierähtävän nopeasti, joten on elettävä hetkessä, tässä ja nyt. – Pimeän ajan saapuessa tuntuu ihanalta valmistautua jouluun, ja kun Ahto on mukana, joulua odottaakin nyt enemmän, Anna miettii. Vanhemmat kuvailevat Ahtoa hyväntuuliseksi hepuksi. Vauva kulkee mukana aina kun mahdollista, siis lähes aina. Joulun alla mennään yhdessä ainakin…
-
Enkelit, tarua vai totta
Enkeleitä ajatellessa tulee ensimmäiseksi mieleen suojelusenkeli. Monet muistavat maalauksen, jossa naishahmoinen enkeli suojelee pienen tytön ja pojan virran ylitystä lahoa siltaa pitkin. Tuttu on myös sanonta ”enkeleitä oli matkassa” kun ihminen selviytyy onnettomuudesta vammoitta. Suomalaisista enkeleiden olemassaoloon uskoo vakaasti 28 ja pitää todennäköisenä 19 prosenttia (lähde: Yle). Yliluonnolliseen uskoo joka kolmas suomalainen. Tiedemaailma on usein kääntänyt selkänsä yliluonnollisille kokemuksille ja niiden vaikutuksille. Asiaa on viime vuosina ryhdytty tutkimaan akateemisesti. Vuodesta 2013 on Turun yliopiston professori Marja-Liisa Honkasalon johdolla selvitetty yliluonnollisia kokemuksia ”Ihmisen mieli” -tutkimusohjelmassa. Helsingin yliopiston uskontotieteiden professori Terhi Utriainen puolestaan tutkii ihmisiä, jotka uskovat voivansa kommunikoida enkeleiden kanssa. Tampereen yliopiston tutkijalta Jeena Ranckelta on vastikään ilmestynyt aiheesta väitöskirjan pohjalta…
-
Liikettä tähtitaivaalla
Joulunvietto on vuodenaikaiskalenterissa sijoittunut alun perin talvipäivänseisaukseen, jolloin yö on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmällään ja jonka jälkeen valoisan ajan osuus alkaa vähitellen taas lisääntyä. Tähtitaivaan tutkiminen ja avaruuden äärettömyyden ihmettely ovat kuuluneet ihmisluontoon ammoisista ajoista alkaen. Jo kaukaiset, luonnonrytmin mukaan eläneet esi-isämme tarkkailivat kuunkiertoa ja loivat havainnoistaan ensimmäisiä kalentereita. Varhaisin arkeologinen löytö, joka viittaa kuukalenteriin, on tehty Ranskassa. Luunkappaleelle tehdyt merkinnät on ajoitettu noin 30 000 vuoden taakse. Taivaankappaleiden liikkeet yhdistettiin elämänkiertoon, vuorovesiin, sadekausiin ja muihin luonnonilmiöihin. Merkittäviä siirtymäaikoja alettiin viettää erilaisin riittimenoin. Näitä ”taivaallisia” käänteitä ovat keskitalven ja keskikesän seisauspäivä, aivan kuten kevään ja syksyn tasauspäivä, jolloin arkikielellä sanottuna päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Muinaisen roomalaisen kalenterin mukaan talvipäivänseisaus oli…
-
Hoosianna soi
Porvoon tuomiokirkossa kaikui tänään joulun odotukseen mielet virittävä Hoosianna. Ensimmäisen adventin messuun saapunut kirkontäysi seurakunta sai laulaa tuon tunnetun sävelmän upouusista virsikirjoista. Ja monia muitakin virsiä tietysti. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen yhteydessä soi herkkä Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen säkeistö. Liekö henkilökunta niin innostunut uudesta virsikirjasta ja joulusta, että oli vaikea valita, mitä ottaa mukaan ja mitä ei. Virsinumeroita säkeistöineen oli nimittäin adventtimessussa tänään niin paljon, etteivät ne kaikki mahtuneet yhdelle taululle. Virsikirjan ns. lisävihkossa (Porvoon seurakunnissa – suomalaisessa ja ruotsalaisessa – lisävihko näyttää tarkoittavan lisäsivuja, jotka on otettu mukaan virsikirjan uuteen painokseen, sen loppuosaan) on uusia virsiä 147. Uusissa virsissä painottuvat evl.fi -sivujen mukaan kiitollisuus ja ilo Jumalan luomista lahjoista.…
-
Loppiainen
Joulun aika päättyy loppiaiseen, jota vietämme 6. tammikuuta. Loppiainen on yksi kristikunnan vanhimpia juhlia, mutta siihen kytkeytyy monia erilaisia perinteitä ja vaikutteita. Kansanperinteessä loppiainen linkittyy nuuttijuhlaan. Kuten vanha sanonta kertoo: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Joulurauha alkoi Tuomaan päivästä (21.12.), kesti 20 päivää ja päättyi 13.1. (trettondagen). Nuutinpäivään kuuluivat oleellisesti nuuttipukit, jotka puolestaan ovat peruja esi-kristillisiltä ajoilta ja liittyivät kekriin eli syksyn sadonkorjuujuhliin. Vuosisatojen saatossa yhteen ovat nivoutuneet niin kekri kuin riehakkaat hedelmällisyysriitit sarvipäisine sankareineen sekä myöhemmin lukio-opiskelijoiden tähtipoika- ja kerjuukulkueet. Oman vivahteensa kokonaisuuteen on antanut entisajan ankara risupiiskan kanssa kulkeva joulupukki. Nykyään nuuttipukki on kesytetty jouluiseksi olkikoristeeksi. Loppiaista on kutsuttu myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi ja…
-
Kinkunsulattelua kuntopiirissä
TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2014 Ähky ei ehtinyt vielä kovinkaan kauaa häiritä jouluista olotilaa ja ajatus reippaasta kuntoilusta heti toisena joulupäivänä, tapanina, tuntui aluksi vieraalta. Edellisten öiden valvomiset hiukkasen häiritsivät heräämistä, mutta viimeistään ulkona pirteä pikkupakkanen karisti unet silmistä ja suunnaksi saatiin Kunto-Werner Mannerheiminkadulla. Siis hikoilemaan! Kinkunsulattelua kuntopiirissä Kuntopiirissä tehdään lyhyitä ja nopeita sarjoja puoli minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen huilitaan puoli minuuttia. Syke pyritään pitämään mahdollisimman korkealla. – Kysessä on toisentyyppinen harjoittelumuoto kuin kuntosali. Puhumme lihaskestävyysharjoituksesta, ei siis niinkään lihasvoimasta tai lihasmassasta. Pääsääntöisesti painot ovat aika kevyitä, mutta jokainen sarja tehdään nopealla suoritusteholla. Huilitauon jälkeen siirrytään seuraavaan lihasryhmään, selventää Kunto-Wernerin yrittäjä, fysioterapeutti Juha Joenpolvi. Tapanin kinkunsulatuskuntopiirissä oli 13 eri…
-
Annan päivän piparit
Annan päivänä 9.12. aloitettiin entisaikaan joulunvalmistelut leipomisineen. Sanottiin myös, että »Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan», mutta keskitytään nyt ensin leipomuksiin ja erityisesti piparkakkuihin. Sillä mitä olisikaan joulu ilman pipareita? On hauskaa, että suomalaiseen jouluun kuuluu myös eksoottisia tuoksuja ja makuja, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, nuo piparkakun herkulliset mausteet. Piparkakkuja ei Suomessa 1700-luvun alussa maisteltu juuri muualla kuin kartanoissa ja säätyläisten kodeissa. Tämä mausteinen herkku rantautui maahamme kuinkas muuten kuin Ruotsin kautta. Piparkakun nimi tulee maustepippurista, jota käytettiin pipareiden ainesosana Saksassa erityisesti 1600-luvulla. Nürnbergin seutu on yhä tunnettu pipareistaan, joita kutsutaan nimillä Lebkuchen tai Pfefferkuchen. Ensimmäiset maininnat piparileipureista ovat Ulmista vuodelta 1296 ja Nürnbergistä vuonna 1395. Myös piparkakkutalon suosio…
-
Hoosianna
TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2014 Ensimmäinen kynttilä sytytettiin tänään adventtikynttelikköön. Adventtina alkaa myös uusi kirkkovuosi ja sitä on edeltänyt kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai. Adventtiaika on neljä viikkoa ja perinteen mukaisesti joulaattoa edeltävinä sunnuntaipäivinä sytytetään nelikynttelikköön aina yksi uusi kynttilä. Ensimmäinen kynttilä on odotuksen vertauskuva, toinen jouluilon, kolmas joulurauhan ja neljäs rakkauden. Adventti on valmistautumista jouluun, Jeesuksen syntymäjuhlaan. Sitä kutsutaan myös pieneksi paastoksi, kun taas pääsiäistä edeltää suuren paaston aika. Suomalaisille advettiajan paaston ruoka oli entisaikaan lipeäkala. Adventti, latinaksi adventus Domini, tarkoittaa Herran saapumista. Evankelisluterilaisissa kirkoissa kaikkialla Suomessa kajahti tänään myös tuttu Hoosianna-hymni, joka kytkee Jeesuksen syntymän hänen kuolemaansa. Se muistuttaa meitä sekä hänen tulemisestaan maan päälle että saapumisestaan Jerusalemiin…
-
Kuusen oksilla kimmeltää
On oikeastaan ihmeellistä, että täällä pelkistettyjen muotojen ja hillittyjen värien maassa on niin runsas ja rönsyilevä joulukoristeperinne. Joulu onkin juhlistamme ainoa, jolloin kimalluksesta ja kiillosta saa nauttia sydämen kyllyydestä. Toki tyylejä on monia ja virtaviivaisuuskin sopii juhlaan, mutta jouluna myös kitschin rajoilla liikkuminen on ihanasti sallittua. Joulu on muotojen juhlaa ja kuusenkoristeet kuvastavat tätä mitä parhaiten. Herkullisimmillaan joulupuun design toteutuu oksille ripustettavissa konvehdeissa, karamelleissa ja suklaakoristeissa. Kynttilöiden ohella syötävät herkut olivatkin suosituimmat kuusenkoristeet, kun kuusi 1800-1900-lukujen taitteeseen mennessä oli saavuttanut sijansa suomalaisten joulutraditiona. Rinnalla kehittyi luontevasti myös kuusenkoristeiden teollinen tuotanto. Suuri osa Suomessa myydyistä koristeista oli alkujaan saksalaista tuontitavaraa. Saksassa kuusenkoristeteollisuus alkoi 1860-luvulla ja monet 1800-luvun lopulla kehitellyt koristetyypit ovat…
