Marjo Lehtosalo - Istran kynttilät

Värin ja valon hehkua

Kynttilässä yhdistyy ihmeellisellä tavalla joulun moninainen, lämmin symboliikka. Astuessani sisään Marjo Lehtosalon kynttiläpajaan Koskenkylässä tuntuu kuin sukeltaisin keskelle tuota joulun aistien taikamaailmaa, sen tuoksuja ja värejä.

Parafiini tuoksuu ja hyllyillä kynttilöiden sadat sävyt ja väriyhdistelmät saavat haukkomaan ihastuksesta henkeä.

Marjo Lehtosalo Porvoon JouluTaika-lehden haastattelussa 2015.

Marjo Lehtosalo Porvoon JouluTaika-lehden haastattelussa 2015.

Joulun aikaan pajan hyllyt tyhjenevät vauhdikkaasti. Kynttilät saavat ympärilleen sellofaania ja kruunuksi taitellaan kaunis rusetti. Tällaisina upeina lahjapaketteina ne siirtyvät Koskenkylästä Vanhaan Porvooseen Marjo Lehtosalon Istra-Ilmatar myymälään Jokikadulle.

Myymälässä värit pääsevät täyteen loistoonsa. Marjon värilahjakkuutta voisi verrata musikaalisuuteen. Syntymälahjana värit ovat hallussa kuin sävelet.

  • Näen kaikessa värin. Värit ovat rikkaus, josta ammennan loputtomasti. Pidän myös koristeellisuudesta, mutta yhtälailla voin tehdä herkkää, yksiväristä tai huurrepintaista kynttilää. Jouluna monet ostavat valkoisia ja hopeansävyisiä kynttilöitä.

Rock-vaimosta kauppiaaksi

Marjo Lehtosalo perusti yrityksensä Porvooseen 1990. Ennen sitä hän oli ”rock-vaimona” matkustanut eri puolilla maailmaa ja toiminut markkinoinnin parissa. Hänellä oli Helsingissä mainostoimisto, jossa hän muun muassa suunnitteli levynkansia.

  • Olin käynyt Porvoossa vain kerran, lapsena luokkaretkellä. Kun sitten toukokuussa 1989 kävin Vanhassa kaupungissa, en ollut uskoa, että Suomessa on jotakin näin upeaa. Olin nähnyt maailmalla paljon ihania paikkoja, mutta ei mennyt kuin reilu kuukausi, niin olin jo muuttanut Porvooseen.

Seuraavana vuonna Jokikadulla avautui Istra-myymälä, jonka valikoimissa oli suomalaista käsityötä sekä maahantuontina etnisiä tuotteita. Kynttilöitä hän valoi ensin samoissa tiloissa, mutta yhtälö osoittautui mahdottomaksi. Paja on sen jälkeen ollut aina kodin yhteydessä, ja pajassa Marjo on kuin kotonaan.

  • Tämä on maanläheistä työtä, jossa seuraan omaa intuitiotani. Kynttilöiden tekeminen on sinänsä helppoa, vaikka fyysisesti se on välillä rankkaa. Olen kehittänyt tuotteita niin, että ne palavat hyvin ja pitävät muotonsa. Kun liekki palaa, se hehkuttaa kauniisti läpivärjätyn massan.

Marjo Lehtosalo kynttiläpajallaan Koskenkylässä

Kynttilää Marjo kuvailee nimenomaan käyttöesineeksi. Kynttilä luo tunnelman paikkaan, johon se lopulta asettuu. Useimmiten tuo paikka on koti, ja kynttilä on joko itse sinne valittu tai lahjaksi saatu.

  • En tee kynttilöitä trendien mukaisesti, vaikka toki tiedän, mitä maailmalla on muodissa. Trenditkin tuottavat iloa, mutta ei niiden perässä voi esimerkiksi kotiaan sisustaa. Kodin pitää olla moninainen kertomus ihmisen elämästä. Voi sen tietysti joskus nollatakin. Minä olen kaksi kertaa nollannut kotini matkalaukkuasteelle.

Ornamentteja kuin tuhannen yön tarinoissa

Monille on yllätys, että myymälän kynttilät ovat putiikinpitäjän itsensä tekemiä. Monet hämmästyvät myös värikkyyttä ja koristelua, joissa aistii itämaisia vaikutteita.

  • Tyylini yhdistetään usein Intiaan tai Lähi-itään. Ehkä tapa, jolla teen, ei ole tyypillisesti suomalainen. Makumaailmani on kallellaan itään päin, ja minua inspiroi myös Karjalan ornamentiikka ja koristekuviot.

Inspiraationlähteinä ovat olleet myös lapsena luetut kirjat, erityisesti Tuhannen ja yhden yön tarinat. Myös lähipiirin vahvoilla naisilla on ollut Marjon valintoihin suuri vaikutus.

  • Mummu ja vaari olivat yrittäjiä, heillä oli räätälinliike. Mummu oli jännittävä nainen ja hän siirsi minulle perintönä rohkeuden. Myös isän sisko, tätini, vaikutti minuun voimakkaasti. Hän oli kiinnostunut taiteista ja kaikesta, mikä liittyi esteettisyyteen.

Joulu on Marjolle rakasta aikaa. Hänen syntymäpäivänsäkin on 22. joulukuuta, tosin se tulee aina vietettyä töissä myymälässä, kuten aatonaattokin.

  • Joululomaa pidän kolme päivää, mutta en ajattele, että juhlamieli kuuluisi vain pyhä- tai vapaapäiviin.

Marjon jouluinen juhla-aika alkaa pyhäinmiestenpäivästä ja päättyy Nuutin päivään. Se on kokonaisuudessaan ihana ajanjakso, jossa on polveilevasti juhlaa ja arkea, ja jokainen päivä ansaitsee tunnelmallisen kynttilähetkensä.

Teksti: Tuula Lukić

Kuvat: Srba Lukić

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran vuoden 2015 JouluTaika-lehdessä.