Miettinen: Tapahtui tähtiyönä

Kaukana tuolla, siellä missä revontulet tanssien heiluttelevat hameitaan, seisoi korkealla tunturin laella pieni poro. Pakkanen narskui sen sorkkien alla ja hengitys muuttui kirkkaiksi jääkiteiksi, jotka vierivät tunturin rinnettä alas ja helisivät mennessään kuin pienet tiukuset. Poro katseli revontulien kisailua taivaan kannella, tähtien tuiketta niiden takana ja kummasteli kuuta. Se olisi…

lue lisää

Aho: Liisi ja joulupukki

Liisi oli viisivuotias, iloinen tyttö, mutta tänään Liisiä jännitti aivan kamalasti. Liisin päiväkodissa oli joulujuhlat. Päiväkoti sijaitsi vanhassa huvilassa, siinä oli monta huonetta ja huoneiden keskellä suuri sali. Joulujuhlat pidettiin illalla.  Oli pimeää ja tunnelmallista, valkoinen lumi peitti päiväkodin pihamaata. Kaikki lapset, vanhemmat, mummit ja vaarit kokoontuivat suureen saliin, jossa…

lue lisää

Honkanen: Joulutarina

Pitkästä aikaa oli tulossa oikea valkea joulu. Aattoilta pimeni, oli pakkasta ja satoi hiljalleen lunta. Tästä huolimatta Teijo Murola oli vihainen. Hän oli lähtenyt pihalle joulupukkia vastaan, pukki oli myöhässä ja Teijoa paleli.   Joulu oli menossa pilalle. Kaikki oli alkanut maksalaatikosta. Kinkku ja suurin osa muista joulun tykötarpeista oli hankittu…

lue lisää

Itänen: Pukin joulumuisto vuodelta 1920

Kaikkien niiden vuosisatojen aikana, mitä olen perheiden luona jouluaattona kiertänyt, on sattunut arvatenkin monenlaista kommellusta. Joku niistä on ollut vähän harmillinen ja joku toinen taas huvittava tai jopa ratkiriemukas. Mutta on sekaan mahtunut monta herkkää hetkeäkin. Yksi mieleenpainuvimmista sellaisista tapahtui sata vuotta sitten Porvoossa. Kansalaissodassa haavoittuneella miehellä oli iso perhe….

lue lisää

Kangas: Kuusenkerkkä ja kulkunen

Minä tiedän, miten tärkeitä tarinat ovat. Siksi haluan kertoa sinulle omani. Haluan kertoani tarinani, joka juontaa juurensa monen monituisen vuodenkierron taakse. En halua, että tarinani peittyy unohduksen varjoon, kunnes kukaan ei muista, kuka sen kertoi tai kuinka se alun perin meni. Oletko valmis kuulemaan sen? Ja ennen kaikkea: oletko valmis…

lue lisää

Mailasalo: Pyhän Nikolauksen jouluyö

Joulupukkeja ja heidän tapaisiaan henkilöitä ei tietenkään ole ollut vain yksi, vaan monta ympäri maailmaa. Täällä pohjolassa asusti Kekripukki suurine sarvineen, josta myöhemmin tuli Joulupukki. Hän muutti sittemmin asumaan Korvatunturille apulaistensa, tonttujen, kanssa. Hän ei käy koskaan Korvatunturin itäisimmällä huipulla, sillä se kuuluu Venäjälle ja venäläisillä on oma Pakkasukkonsa. Joulupukin…

lue lisää

Murtonen: Pukin nimi

Tuijotamme kaikki viisi tuvan ovea. Eteisestä kuuluu ähinää ja ryminää; jännitys näkyy lasten kasvoista. Pienempien leuka väpättää itkua hakien, rohkein meistä haparoi avaamaan ovea. Esiin työntyy karvainen otus. Mielestäni pelokkeen päähine muistuttaa nurin käännettyä karvahattua. Turkki taasen poikkeaa tavallisesta asusteesta. Tässä laitoksessa karvoja on ainakin ulospäin, sisäpuolesta ei saa selvää….

lue lisää

Nuutinen: Porot aivan murheissaan

Porot aivan murheissaan  nojailevat valjaissaan,  tonttujoukko rekeen pakkaa  lahjakuormaa tohkeissaan.  *                  On räntä vienyt revontulet  mustaa taivas hehkuttaa,  kadonnut on tähtiloisto  yltä jängän, paljaan maan.  *  Rekivällyyn sujauttaa  joulumuori glögilestin,  Pukkia se ilahduttaa  päähän vetää sydvestin.  *  Porotkin nyt kavahtavat  poissa kun on piippalakki,  surusilmin katsahtavat  nuttukin on sadetakki.  * …

lue lisää

Rusinen: Honkkeli Aatu

Kuuntelen eteisessä, kuinka kulkusten ääni loittonee ja hiipuu ulos pimeään. Pukki lähti ja meni menojaan. Rupean leikkimään nukella, jonka sain pukilta. Nuken nimi on nyt Hapsu.   Säikähdän kun kuulen eteisestä:  – Kukkuu, kukkuu. Oven takaa se kuuluu, kukkuu uudelleen, se räpistelee tai oikeasti kolistelee. Siellä on iso käki. Nyt se…

lue lisää

Råback: Joulupukki, GSM 050 0011035 

Jonna puistaa taas päätään baaripöydän toisella puolella istuvalle Robinille, joka katsoo häntä silmät  sympatiaa tuikkien. Käsissään Jonna pitelee kuluneennäköistä, mustakantista vihkoa. Hän kääntelee sitä kuin jotain hellyyttä tarvitsevaa. Jonna avaa suunsa sanoakseen jotain, muuttaa mielensä, ja hetken kuluttua mutisee: ”Niin moni asia muuttui, kun mummi kuoli. Pienetkin asiat. Totuin jo…

lue lisää

Saarela: Pienestä kydöstä syttyvät suurimmat tulet 

Oli tavallista lämpimämpi joulu, ja joulupukin porot hädin tuskin selvisivät yläilmojen lämpövirtojen ristiaallokossa. Eiväthän he olleet tottuneet lämpöön jouluna, ja nyt heidän oli lennettävä tuhansia kilometrejä merten halki. Joulupukki ymmärsi porojen ongelman, ja lopulta tajusi laskeutua pienelle saarelle meren tummien aaltojen keskelle. Porot lysähtivät maahan lepäämään ja joulupukki havaitsi etäältä…

lue lisää

Liikettä tähtitaivaalla

joulun tähti joulun taika

Joulunvietto on vuodenaikaiskalenterissa sijoittunut alun perin talvipäivänseisaukseen, jolloin yö on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmällään ja jonka jälkeen valoisan ajan osuus alkaa vähitellen taas lisääntyä. Tähtitaivaan tutkiminen ja avaruuden äärettömyyden ihmettely ovat kuuluneet ihmisluontoon ammoisista ajoista alkaen. Jo kaukaiset, luonnonrytmin mukaan eläneet esi-isämme tarkkailivat kuunkiertoa ja loivat havainnoistaan ensimmäisiä kalentereita. Varhaisin arkeologinen…

lue lisää

Kuusen oksilla kimmeltää

Hyvää Joulua

On oikeastaan ihmeellistä, että täällä pelkistettyjen muotojen ja hillittyjen värien maassa on niin runsas ja rönsyilevä joulukoristeperinne. Joulu onkin juhlistamme ainoa, jolloin kimalluksesta ja kiillosta saa nauttia sydämen kyllyydestä. Toki tyylejä on monia ja virtaviivaisuuskin sopii juhlaan, mutta jouluna myös kitschin rajoilla liikkuminen on ihanasti sallittua. Joulu on muotojen juhlaa…

lue lisää