Nuutinen: Porot aivan murheissaan

Nuutinen: Porot aivan murheissaan

Porot aivan murheissaan 

nojailevat valjaissaan, 

tonttujoukko rekeen pakkaa 

lahjakuormaa tohkeissaan. 

*                 

On räntä vienyt revontulet 

mustaa taivas hehkuttaa, 

kadonnut on tähtiloisto 

yltä jängän, paljaan maan. 

* 

Rekivällyyn sujauttaa 

joulumuori glögilestin, 

Pukkia se ilahduttaa 

päähän vetää sydvestin. 

* 

Porotkin nyt kavahtavat 

poissa kun on piippalakki, 

surusilmin katsahtavat 

nuttukin on sadetakki. 

* 

Rekimatka hidas on 

päällä kovan kivikon, 

alla kirskuu jalaspari 

seuranaan on ilma vari. 

*  

Ei pääse pukki eksymään 

tunturia pidempään, 

missä lienee matkan pää 

kaikki kun on pimeää” 

-tuumi pukki kummissaan 

aatoksissa tummissaan. 

* 

”Mihin meni Joulumaa 

muuttiko se merten taa, 

kauas jätti räntämaan 

millä saan sen palaamaan”? 

* 

Kunnes keksi Pukki sen 

lohduttavan vastauksen: 

”Ei joulu ole oikeastaan 

lunta, lahjaa, pakkasta, 

vaan levollista aattoiltaa 

lämmin aatos rakkaasta”. 

** 

 

Juhani Nuutinen