Porvoon tuomiokirkossa kaikui tänään joulun odotukseen mielet virittävä Hoosianna. Ensimmäisen adventin messuun saapunut kirkontäysi seurakunta sai laulaa tuon tunnetun sävelmän upouusista virsikirjoista. Ja monia muitakin virsiä tietysti. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen yhteydessä soi herkkä Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen säkeistö.
Liekö henkilökunta niin innostunut uudesta virsikirjasta ja joulusta, että oli vaikea valita, mitä ottaa mukaan ja mitä ei. Virsinumeroita säkeistöineen oli nimittäin adventtimessussa tänään niin paljon, etteivät ne kaikki mahtuneet yhdelle taululle.
Virsikirjan ns. lisävihkossa (Porvoon seurakunnissa – suomalaisessa ja ruotsalaisessa – lisävihko näyttää tarkoittavan lisäsivuja, jotka on otettu mukaan virsikirjan uuteen painokseen, sen loppuosaan) on uusia virsiä 147. Uusissa virsissä painottuvat evl.fi -sivujen mukaan kiitollisuus ja ilo Jumalan luomista lahjoista.
Hoosianna
Hoosianna on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä alkujaan kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista.
Suomessa Hoosianna-hymniä on 1800-luvulta lähtien laulettu kirkoissa ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa, alkujaan kuorolauluna, myöhemmin seurakunnan yhteislauluna. Sitä on yleisesti laulettu myös Suomen kouluissa mainittua sunnuntaita edeltävän perjantain (1970-luvun alkuun saakka lauantain) aamunavauksessa. Vuodesta 1986 lähtien se on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virtenä numero 1.
Uudessa testamentissa esiintyvä sana hoosianna on kreikkalainen muoto alun perin hepreankielisestä sanasta, joka oli avunhuuto kuninkaalle tai Jumalalle. Hoosianna tarkoittaa ’auta, pelasta’.
Vanhassa testamentissa hoosianna-huuto esiintyy psalmissa 118, jossa hoosianna oli rukous- ja tervehdyshuuto. Kansa huusi hoosiannaa, kun Jeesus saapui palmusunnuntaina Jerusalemiin (Matt. 21:9). Kansa näki Jeesuksessa odotetun Messiaan.
Adventti
Sana adventti merkitsee Herran tulemista (lat. adventus Domini). Adventti on joulunodottamista ja siihen valmistautumista. Kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista.
Ensimmäinen adventtisunnuntai sijoittuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän välille riippuen siitä, mihin ajankohtaan joulupäivä osuu. Adventtiaika sisältää joulua edeltävät neljä sunnuntaita ja niitä seuraavat arkipäivät.
Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu. Kirkossa lauletaan Hoosianna-virttä (Virsi 1) ja liturginen väri on valkoinen, ilon väri. Adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista alkaa joulupaasto, jonka liturginen väri on violetti tai sininen. Molemmat värit ilmentävät katumusta ja paastoa.
Jouluun, Kristuksen inkarnaation ihmeeseen, valmistaudutaan katuen ja hiljentyen. Toinen adventtisunnuntai julistaa Jeesuksen toista tulemista aikojen lopussa. Kolmas adventtisunnuntai muistuttaa Johannes Kastajasta, parannuksen saarnaajasta ja Jeesuksen tienraivaajasta. Neljäntenä adventtisunnuntaina muistetaan neitsyt Mariaa, Herran äitiä.
Adventtikynttilät
Adventtikynttilöitä on neljä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina sytytetään ensimmäinen kynttilä vasemmalta. Seuraavina sunnuntaina sytytetään yksi kynttilä lisää.
Kynttilät kuvastavat valon lisääntymistä joulun lähestyessä. Kristillisessä ajattelussa Jeesusta kutsutaan maailman valoksi ja jouluna muistellaan Jeesuksen syntymää.
Kristityille kynttilän liekki on myös vertauskuva rukoilulle ja merkitsee Jumalan suojeluksen ja Kristuksen tulemisen pyytämistä.
Lähde: www.evl.fi, lue lisää sanastosta
Katso myös JouluTaika-sivuilta tapahtumakalenteri: Porvoon suomalaisen seurakunnan joulun ajan tapahtumat