• Dreijaus
    DesignJoulu,  perinteet ja tavat,  Taide, museot ja näyttelyt,  Tapahtumat, markkinat ja myyjäiset

    Porvoosta muotoilun mekka

    Taidekäsityöstä ja muotoilusta kiinnostuneet palkitaan tänä jouluna kaksinkertaisesti, kun jo lähes 40 vuoden iän saavuttanut huipputapahtuma, Ornamon Design Joulu, järjestetään Helsingin lisäksi Porvoossa! 

  • Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmen virkaan asettamisen messu oli ensimmäisenä adventtisunnuntaina tuomiokirkossa Porvoossa 2. joulukuuta 2018. Henkilöt vasemmalta: pastori Jari Savinainen, pappisasessori Tiina Ahonen, piispa Teemu Laajasalo, lääninrovasti Juha Ilonen, tuomiorovasti Mats Lindgård, seurakuntaneuvoston varapj. Marja Sainio ja kirkkoherra Pontus Salmi.
    kirkko,  perinteet ja tavat,  Tapahtumat, markkinat ja myyjäiset

    Uusi alku

    Pontus Salmen virkaan asettaminen veti adventtikirkon täyteen Porvoon tuomikirkossa vietettiin kirkkovuoden alkua tavanomaisesta poikkeavissa tunnelmissa, kun Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi asetettiin virkaansa. Jos ensimmäinen adventti ja Hoosiannan sävelet yleensäkin vetävät kirkon aina täyteen, niin nyt oli seurakuntaa saapunut vieläkin runsaammin tähän juhlavaan tilaisuuteen. Toki heti on sanottava, että seremonia ei ollut pönöttävän juhlava, vaikka siinä kaavoja seurattiinkin. Pikemminkin tilaisuudessa vallitsi vahva yhteisöllisyyden henki. Kokonaisuus oli kauniisti nivottu vuoropuhelu monen tahon kesken monin elementein, musiikki mukaan lukien. Virretkin oli erinomaisesti valittu, oli ilo laulaa. Helsingin piispa Teemu Laajasalon saarna oli lämminhenkinen ja armon sanomasta kylläinen. Messu oli monella tavalla uuden alku, kuten piispakin saarnassaan sanoi. Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa uuden…

  • perinteet ja tavat,  Tapahtumat, markkinat ja myyjäiset

    ”Huomenna, jos Jumala suo…”

    Joulurauhan julistus on elävä perinne seitsemän vuosisadan ajalta Jouluaattona hieman ennen kello kahtatoista eri puolilla maata lähes miljoona suomalaista keskeyttää joulunvalmistelunsa ja asettuu TV:n tai radion ääreen. Tasan kahdeltatoista Suomen Turku julistaa joulurauhan Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta. Traditio on tärkeä, sillä se ikään kuin virallisesti aloittaa joulun. On aika rauhoittua ja hiljentyä joulunviettoon. Tapa on lähtöisin keskiajalta. Joulurauha luettiin ääneen kansalle ja sisältö selitettiin perusteellisesti. Ääneen lukemisen taustalla oli lukutaidottomuus, joka alkoi parantua vasta 1800-luvun lopulla kansakoulun myötä. Joulurauha on perinteisesti julistettu vanhoissa kaupungeissa, ja keskiajan kaupungeistamme perinne jatkuu Turussa, Porvoossa, Raumalla ja Naantalissa. Tammisaaresta ja Oulusta joulurauhaa on julistettu 1600-luvulta, Hämeenlinnasta 1700-luvulta ja Tampereelta vuodesta 1815…

  • Kultaa suitsuketta ja mirhaa, loppiainen ja kolmen kuninkaan juhla
    perinteet ja tavat,  Vuosi 2017 artikkelit,  Yleinen

    Kultaa, suitsuketta ja mirhaa

    Loppiainen, joulun lopetus. On jälleen aika siirtyä joulusta uuteen aikaan kohti kevättä. JouluTaika siirtyy myös pitkälle levolle seuraavan joulun odotuksiin. Tänään, lauantaina 6.1.2018, vietämme loppiaista, jonka perinteissä on uskomattoman kiehtovia käänteitä. JouluTaika-verkkolehden tämän joulun viimeinen artikkeli tekee matkaa kauas loppiaisperinteiden juurille. Parituhatta vuotta sitten vaelsi ryhmä ihmisiä halki tietymättömien teiden kohti heille tärkeää päämäärää. Emme tiedä, kuinka monta tuossa joukossa oli ja mistä he olivat tarkalleen ottaen matkalle lähteneet. Raamattu kertoo heidän tulleen idästä, ja he seurasivat tähteä, joka lopulta johdatti heidät Betlehemiin. Saavuttuaan vastasyntyneen Jeesus-lapsen seimelle he kunnioittivat häntä Messiaana antamalla kuninkaallisen arvon mukaisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Tämä Raamatun kertomus on monille tuttu tiernapoika-perinteen kautta. Tiernapoikien laulunäytelmä…

  • Anna ja Ahto Talvitie
    lapset,  perinteet ja tavat,  Vuosi 2017 artikkelit,  Yleinen

    Suomi 100 vauva

    Talvitien perheen jouluisessa äänimaisemassa soivat kauneimmat joululaulut, vihannessilppuri sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuotena syntyneen Ahton jokellus. lta hämärtyy, rauhaisalla Aunelanmäellä laskeudutaan joulun tunnelmiin. Anna ja Sauli Talvitien kodissa rytmiä ei kuitenkaan ohjaa niinkään auringonlasku tai vuodenaika, vaan perheen pienin, huhtikuussa syntynyt Ahto. Hän on yksi 100-vuotiaan Suomen vauvoista. Lapsi on luonnollisesti muuttanut Annan ja Saulin arkea, ajatteluakin. Myös jouluvalmistelut saavat uusia sävyjä. Vauva-aika tuntuu vierähtävän nopeasti, joten on elettävä hetkessä, tässä ja nyt. – Pimeän ajan saapuessa tuntuu ihanalta valmistautua jouluun, ja kun Ahto on mukana, joulua odottaakin nyt enemmän, Anna miettii. Vanhemmat kuvailevat Ahtoa hyväntuuliseksi hepuksi. Vauva kulkee mukana aina kun mahdollista, siis lähes aina. Joulun alla mennään yhdessä ainakin…

  • Ensimmäinen adventti Porvoon tuomiokirkossa, Hoosianna
    kirkko,  kulttuuri,  perinteet ja tavat,  Vuosi 2016 artikkelit,  Yleinen

    Hoosianna soi

    Porvoon tuomiokirkossa kaikui tänään joulun odotukseen mielet virittävä Hoosianna. Ensimmäisen adventin messuun saapunut kirkontäysi seurakunta sai laulaa tuon tunnetun sävelmän upouusista virsikirjoista. Ja monia muitakin virsiä tietysti. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen yhteydessä soi herkkä Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen säkeistö. Liekö henkilökunta niin innostunut uudesta virsikirjasta ja joulusta, että oli vaikea valita, mitä ottaa mukaan ja mitä ei. Virsinumeroita säkeistöineen oli nimittäin adventtimessussa tänään niin paljon, etteivät ne kaikki mahtuneet yhdelle taululle. Virsikirjan ns. lisävihkossa (Porvoon seurakunnissa – suomalaisessa ja ruotsalaisessa – lisävihko näyttää tarkoittavan lisäsivuja, jotka on otettu mukaan virsikirjan uuteen painokseen, sen loppuosaan) on uusia virsiä 147. Uusissa virsissä painottuvat evl.fi -sivujen mukaan kiitollisuus ja ilo Jumalan luomista lahjoista.…

  • Olkipukit juontavat juurensa nuuttijuhlista.
    perinteet ja tavat,  Yleinen

    Loppiainen

    Joulun aika päättyy loppiaiseen, jota vietämme 6. tammikuuta. Loppiainen on yksi kristikunnan vanhimpia juhlia, mutta siihen kytkeytyy monia erilaisia perinteitä ja vaikutteita. Kansanperinteessä loppiainen linkittyy nuuttijuhlaan. Kuten vanha sanonta kertoo: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Joulurauha alkoi Tuomaan päivästä (21.12.), kesti 20 päivää ja päättyi 13.1. (trettondagen). Nuutinpäivään kuuluivat oleellisesti nuuttipukit, jotka puolestaan ovat peruja esi-kristillisiltä ajoilta ja liittyivät kekriin eli syksyn sadonkorjuujuhliin. Vuosisatojen saatossa yhteen ovat nivoutuneet niin kekri kuin riehakkaat hedelmällisyysriitit sarvipäisine sankareineen sekä myöhemmin lukio-opiskelijoiden tähtipoika- ja kerjuukulkueet. Oman vivahteensa kokonaisuuteen on antanut entisajan ankara risupiiskan kanssa kulkeva joulupukki. Nykyään nuuttipukki on kesytetty jouluiseksi olkikoristeeksi. Loppiaista on kutsuttu myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi ja…

  • Porvoon Lucia 2014 Raatihuoneentorilla
    perinteet ja tavat,  Tapahtumat, markkinat ja myyjäiset,  Vuosi 2014 artikkelit

    Lucia – Valon tuoja

      Taivaalla tähtivyö Jo taivahalla kuu kirkkaana loistaa, ja lahden lainehet sen katseen toistaa. Venheeni vartoaa, siihen jo astukaa. Soi iltakello, soi iltakello. (Napolilainen kansanlaulu, suom. V. Arti) On vaikea yhdistää laulua lahden lainehista vuoden pimeimpään aikaan ja kynttiläkruunua kutreillaan kantavaan neitoon. Joka vuosi joulukuun 13. hiljennytään kuitenkin eri puolilla Suomea Lucia-juhlan yhteydessä kuuntelemaan tätä kaunista italialaista hymniä, mutta hieman erilaisin sanoin: Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy. (Sigrid Elmblad , suom. Erkki Ainamo) Laulussa kuvaillaan myös valkeaan verhoon kätkeytynyttä Pohjolaa, johon Pyhä Lucia tuo taivaallista hohtoa. Napolinlahdella sijaitsevan Santa Lucia –nimisen kylän merimaisema on siis viehättävästi muuntunut kulttuuriimme sopivaksi,…

  • Koristeltu joulupipari
    perinteet ja tavat,  Yleinen

    Annan päivän piparit

    Annan päivänä 9.12. aloitettiin entisaikaan joulunvalmistelut leipomisineen. Sanottiin myös, että »Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan», mutta keskitytään nyt ensin leipomuksiin ja erityisesti piparkakkuihin. Sillä mitä olisikaan joulu ilman pipareita? On hauskaa, että suomalaiseen jouluun kuuluu myös eksoottisia tuoksuja ja makuja, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, nuo piparkakun herkulliset mausteet. Piparkakkuja ei Suomessa 1700-luvun alussa maisteltu juuri muualla kuin kartanoissa ja säätyläisten kodeissa. Tämä mausteinen herkku rantautui maahamme kuinkas muuten kuin Ruotsin kautta. Piparkakun nimi tulee maustepippurista, jota käytettiin pipareiden ainesosana Saksassa erityisesti 1600-luvulla. Nürnbergin seutu on yhä tunnettu pipareistaan, joita kutsutaan nimillä Lebkuchen tai Pfefferkuchen. Ensimmäiset maininnat piparileipureista ovat Ulmista vuodelta 1296 ja Nürnbergistä vuonna 1395. Myös piparkakkutalon suosio…

  • Adventtikynttilät Porvoon tuomiokirkossa
    kirkko,  perinteet ja tavat,  Vuosi 2014 artikkelit,  Yleinen

    Hoosianna

    TÄMÄ ARTIKKELI ON VUODELTA 2014 Ensimmäinen kynttilä sytytettiin tänään adventtikynttelikköön. Adventtina alkaa myös uusi kirkkovuosi ja sitä on edeltänyt kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai. Adventtiaika on neljä viikkoa ja perinteen mukaisesti joulaattoa edeltävinä sunnuntaipäivinä sytytetään nelikynttelikköön aina yksi uusi kynttilä. Ensimmäinen kynttilä on odotuksen vertauskuva, toinen jouluilon, kolmas joulurauhan ja neljäs rakkauden. Adventti on valmistautumista jouluun, Jeesuksen syntymäjuhlaan. Sitä kutsutaan myös pieneksi paastoksi, kun taas pääsiäistä edeltää suuren paaston aika. Suomalaisille advettiajan paaston ruoka oli entisaikaan lipeäkala. Adventti, latinaksi adventus Domini, tarkoittaa Herran saapumista. Evankelisluterilaisissa kirkoissa kaikkialla Suomessa kajahti tänään myös tuttu Hoosianna-hymni, joka kytkee Jeesuksen syntymän hänen kuolemaansa. Se muistuttaa meitä sekä hänen tulemisestaan maan päälle että saapumisestaan Jerusalemiin…

  • Weiste Oy pienet joulukuuset
    perinteet ja tavat,  Tarinat

    Ikivihreä tarina

    Kun joulukuusen juurille lähtee, huomaa pian olevansa keskellä ikivihreää tarinaa. Kertomusta ei edes kannata aloittaa ”jo muinaisista roomalaisista”, vaan on mentävä vielä kauemmas aina luomistapahtumiin asti. Joulukuusi on nimittäin perinteiden jatkumossa osa ikiaikaista kertomusta myyttisestä elämänpuusta. Nykyisin tuntemamme joulukuusen alkukoti on Keski-Euroopassa. Vuodelta 1419 on löytynyt tieto Elsassista, jossa leipurikisällit olivat joulun kunniaksi koristaneet puun omenoilla, päärynöillä, öyläteillä, piparkakuilla ja värjätyillä pähkinöillä. Tunnettu on myös tarina Martti Lutherista, joka oli yöllä kulkiessaan nähnyt tähtien tuikkivan kuusien oksilla sysimustaa taivasta vasten. Kotiin tullessaan hän kaatoi pienen kuusen ja koristeli sen kynttilöillä kiitokseksi siitä, että Jumala oli johdattanut hänet turvallisesti kotiin. Joulukuusen yleistyminen sai alkunsa juuri protestanttisesta Pohjois-Saksasta 1500-luvulla. Ensimmäisiä mainintoja joulukuusista…

  • Hyvää Joulua
    perinteet ja tavat,  Yleinen

    Kuusen oksilla kimmeltää

    On oikeastaan ihmeellistä, että täällä pelkistettyjen muotojen ja hillittyjen värien maassa on niin runsas ja rönsyilevä joulukoristeperinne. Joulu onkin juhlistamme ainoa, jolloin kimalluksesta ja kiillosta saa nauttia sydämen kyllyydestä. Toki tyylejä on monia ja virtaviivaisuuskin sopii juhlaan, mutta jouluna myös kitschin rajoilla liikkuminen on ihanasti sallittua. Joulu on muotojen juhlaa ja kuusenkoristeet kuvastavat tätä mitä parhaiten. Herkullisimmillaan joulupuun design toteutuu oksille ripustettavissa konvehdeissa, karamelleissa ja suklaakoristeissa. Kynttilöiden ohella syötävät herkut olivatkin suosituimmat kuusenkoristeet, kun kuusi 1800-1900-lukujen taitteeseen mennessä oli saavuttanut sijansa suomalaisten joulutraditiona. Rinnalla kehittyi luontevasti myös kuusenkoristeiden teollinen tuotanto. Suuri osa Suomessa myydyistä koristeista oli alkujaan saksalaista tuontitavaraa. Saksassa kuusenkoristeteollisuus alkoi 1860-luvulla ja monet 1800-luvun lopulla kehitellyt koristetyypit ovat…