Joulun aika päättyy loppiaiseen, jota vietämme 6. tammikuuta.
Loppiainen on yksi kristikunnan vanhimpia juhlia, mutta siihen kytkeytyy monia erilaisia perinteitä ja vaikutteita.
Kansanperinteessä loppiainen linkittyy nuuttijuhlaan. Kuten vanha sanonta kertoo: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Joulurauha alkoi Tuomaan päivästä (21.12.), kesti 20 päivää ja päättyi 13.1. (trettondagen). Nuutinpäivään kuuluivat oleellisesti nuuttipukit, jotka puolestaan ovat peruja esi-kristillisiltä ajoilta ja liittyivät kekriin eli syksyn sadonkorjuujuhliin. Vuosisatojen saatossa yhteen ovat nivoutuneet niin kekri kuin riehakkaat hedelmällisyysriitit sarvipäisine sankareineen sekä myöhemmin lukio-opiskelijoiden tähtipoika- ja kerjuukulkueet. Oman vivahteensa kokonaisuuteen on antanut entisajan ankara risupiiskan kanssa kulkeva joulupukki. Nykyään nuuttipukki on kesytetty jouluiseksi olkikoristeeksi.
Loppiaista on kutsuttu myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi ja 200-luvulla sitä vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlana. Vielä nykyäänkin voi kuulla loppiaista kutsuttavan vanhaksi jouluksi. Tämä siksi, että antiikin ajan juliaanisen kalenterin mukaan joulu sijoittuu nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa tammikuun kuudenteen. Monet ortodoksikirkot maailmalla, esimerkiksi Venäjä, Georgia, Serbia, Jerusalem ja Siinai, seuraavat yhä juliaanista kalenteria. Juliaaninen kalenteri on 13 vuorokautta jäljessä gregoriaanisesta kalenterista.
Ortodoksisessa kirkossa tammikuun kuudes on myös Jeesuksen kasteen juhla – teofania. Teofania on joulunajan huipentuma, jolloin suoritetaan niin sanottu suuri vedenpyhitys. Raamatussa Herran kaste Matteuksen evankeliumin mukaan:
Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.
Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matt.3:13-17)
Juhlasta käytetään myös nimitystä epifania – Herran ilmestyminen, ortodoksisessa perinteessä Valon juhla, mikä puolestaan viittaa itämaan tietäjiin, jotka löysivät tähteä seuraamalla tiensä vastasyntyneen Jeesuksen luo ja he saapuivat siis kunnioittamaan uutta Messiasta.
Idän tietäjät tulivat kristikunnassa loppiaisen aiheeksi keskiajalla. Meille suomalaisille kertomus on tullut tutuimmaksi Oulussa syntyneen tiernapoikaperinteen muodossa. Monissa maissa, erityisesti roomalaiskatolisilla alueilla, päivää kutsutaan kolmen kuninkaan juhlaksi. Juhla perustuu Matteuksen evankeliumin tekstiin, mutta Raamatussa ei mainita tietäjien tai kuninkaiden määrää. Tarinoissa kuninkaat tai viisaat miehet esiintyvät nimillä Baltasar, Melchior ja Kaspar ja he toivat Jeesus-lapselle kuninkaan arvolle sopivia lahjoja, kultaa (Melchior), mirhaa (Baltasar) ja suitsuketta (Kaspar). Idän tietäjien pyhäinjäännösten kerrotaan löytyneen Palestiinasta ja nykyään ne sijaitsevat Kölnin tuomiokirkossa.
Tarinasta on kehittynyt erilaisia versioita vuosisatojen aikana ja jossain vaiheessa kuninkaiden kansallisuus ja ihonväri lisäsivät kertomukseen vahvan painotuksen vieraiden kansojen edustajista osoituksena siitä, että Kristuksen valo kuuluu kaikille maailman kansoille. Näin kolmen kuninkaan juhlasta tai loppiaisesta on tullut myös kirkon lähetystyön juhlapäivä.
Loppiaisen kolmas kristillinen aihe on Kaanan häät, joissa Jeesus aloitti julkisen toimintansa. Loppiaisena kirkon liturginen väri on valkoinen ja alttarikynttilöitä on kuusi.
Porvoossa vietettiin loppiaista tänään suomalaisella seurakuntakodilla lähetyskahveilla. Porvoon matkailuoppaat puolestaan kierrättivät lapsia Vanhassa kaupungissa kertoen tarinoita entisajan joulusta, uuden vuoden juhlista ja loppiaisperinteistä.
Lähteet mm: wikipedia, www.evl.fi, www.ortodoksi.net