• kirjallisuus,  tarinat

    Nuutinen: Porot aivan murheissaan

    Porot aivan murheissaan  nojailevat valjaissaan,  tonttujoukko rekeen pakkaa  lahjakuormaa tohkeissaan.  *                  On räntä vienyt revontulet  mustaa taivas hehkuttaa,  kadonnut on tähtiloisto  yltä jängän, paljaan maan.  *  Rekivällyyn sujauttaa  joulumuori glögilestin,  Pukkia se ilahduttaa  päähän vetää sydvestin.  *  Porotkin nyt kavahtavat  poissa kun on piippalakki,  surusilmin katsahtavat  nuttukin on sadetakki.  *  Rekimatka hidas on  päällä kovan kivikon,  alla kirskuu jalaspari  seuranaan on ilma vari.  *   ”Ei pääse pukki eksymään  tunturia pidempään,  missä lienee matkan pää  kaikki kun on pimeää”  -tuumi pukki kummissaan  aatoksissa tummissaan.  *  ”Mihin meni Joulumaa  muuttiko se merten taa,  kauas jätti räntämaan  millä saan sen palaamaan”?  *  Kunnes keksi Pukki sen  lohduttavan vastauksen:  ”Ei joulu ole oikeastaan  lunta,…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Nuutinen: Porot aivan murheissaan