-
Kultainen lahjapaperi
JouluTaika-toimitus toivottaa lukijoille rauhaisaa joulua, iloa ja onnea! Jouluaaton tarina on vanhaa englantilaista perua: Vuosikymmeniä sitten asui erään pikkukaupungin laitamilla aviopari viisivuotiaan tyttärensä kanssa. Raha oli tiukalla, mutta tyttö odotti joulua lapsen lailla – jännittyneenä ja toiveikkaana – ja askarteli isosta, vanhasta kenkälaatikosta lahjapaketin vanhemmilleen. Aaton lähestyessä isä ihmetteli, mihin oli kadonnut edellisvuodelta säästynyt kultainen lahjapaperiarkki. Hän rankaisi tytärtä ankarasti, kun sai tietää, että tämä oli käyttänyt kokonaan perheen ainoan, arvokkaan lahjapaperin. Hän myös vaati tyttöä antamaan paperin takaisin, mutta äiti lepytteli isää, ja niinpä, kun aatto koitti, ilmestyi kuusen alle kultaiseen paperiin kääritty paketti. Tytär vei sen isälleen ja sanoi: Hyvää joulua, tämä on teille, äiti ja isä. Isä…
-
Uusi alku
Pontus Salmen virkaan asettaminen veti adventtikirkon täyteen Porvoon tuomikirkossa vietettiin kirkkovuoden alkua tavanomaisesta poikkeavissa tunnelmissa, kun Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi asetettiin virkaansa. Jos ensimmäinen adventti ja Hoosiannan sävelet yleensäkin vetävät kirkon aina täyteen, niin nyt oli seurakuntaa saapunut vieläkin runsaammin tähän juhlavaan tilaisuuteen. Toki heti on sanottava, että seremonia ei ollut pönöttävän juhlava, vaikka siinä kaavoja seurattiinkin. Pikemminkin tilaisuudessa vallitsi vahva yhteisöllisyyden henki. Kokonaisuus oli kauniisti nivottu vuoropuhelu monen tahon kesken monin elementein, musiikki mukaan lukien. Virretkin oli erinomaisesti valittu, oli ilo laulaa. Helsingin piispa Teemu Laajasalon saarna oli lämminhenkinen ja armon sanomasta kylläinen. Messu oli monella tavalla uuden alku, kuten piispakin saarnassaan sanoi. Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa uuden…
-
Piparipäivä
Jouluinen tuoksu tulvahtaa Edupolin opetuskeittiöstä ja nostaa mieleen muistoja. Paistinpellit sujahtavat uuniin, sokeri sulaa pannulla, kaulitaan, kootaan ja koristellaan. On piparipäivä. Keittiössä puurtaa neljäntoista hengen joukko ravintola- ja catering-alan perustutkintoa suorittavia ensimmäisen vuoden kokkiopiskelijoita opettaja Sirkku Mentulan ohjauksessa. Taikinat on valmistettu edellisenä päivänä. Pari komeaa piparitaloa on jo saanut karkkinappipäällysteen. Camilla ja Jenina ovat pienten pipareiden parissa. Koristelu on nypläämistä, joka vaatii sorminäppäryyttä. Tarkkoja etukäteissuunnitelmia ei ole. Spontaanisti koristellaan. Tämä on kivoin vaihe, kun saa käyttää omaa luovuutta, he sanovat. Koristeissa on mistä valita. Camillan hyppysistä hopeiset helmiäiset asettuvat kiertämään tähtimäistä piparia vaalean sokerikuorrutteen päälle. Kuorrutteissa on värisävyjen skaalaa vihreästä pinkkiin, mutta koristelussa kannattaa olla maltillinen, etteivät piparin omat aromit…
-
The Sound of Glögi
Jouluinen inkiväärin tuoksu, syvän punainen hehku, lämpimän aromikas maku – nyt ovat glögin ainekset kohdillaan. Ehkä lisätään vielä vähän raikkautta appelsiininkuorilla ja sitruunaverbenalla, pohtii ravintoloitsija Riku Stenros pyöritellessään vastavalmistunutta glögiä suussaan. Uusien makujen kehittely on ravintoloitsijan intohimo. Vanha 60 litran viskitynnyri on kypsytellyt joulujuomaa uumenissaan lähes vuoden ja selvästi amerikantammi on tuonut perinteisen glögin makumaailmaan omintakeista syvyyttä. Yrtit antavat tälle Meat Districtin uniikille glögierälle poikkeavan, tšekkiläistä Becherovka-likööriä muistuttavan piparkakkumaisen saundin – juuri sopivan jouluaterialle. Meat District, Gabriel Hagertin kuja, Vanha Porvoo, puh. 020 770 5390, www.meatdistrict.fi Share
-
”Huomenna, jos Jumala suo…”
Joulurauhan julistus on elävä perinne seitsemän vuosisadan ajalta Jouluaattona hieman ennen kello kahtatoista eri puolilla maata lähes miljoona suomalaista keskeyttää joulunvalmistelunsa ja asettuu TV:n tai radion ääreen. Tasan kahdeltatoista Suomen Turku julistaa joulurauhan Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta. Traditio on tärkeä, sillä se ikään kuin virallisesti aloittaa joulun. On aika rauhoittua ja hiljentyä joulunviettoon. Tapa on lähtöisin keskiajalta. Joulurauha luettiin ääneen kansalle ja sisältö selitettiin perusteellisesti. Ääneen lukemisen taustalla oli lukutaidottomuus, joka alkoi parantua vasta 1800-luvun lopulla kansakoulun myötä. Joulurauha on perinteisesti julistettu vanhoissa kaupungeissa, ja keskiajan kaupungeistamme perinne jatkuu Turussa, Porvoossa, Raumalla ja Naantalissa. Tammisaaresta ja Oulusta joulurauhaa on julistettu 1600-luvulta, Hämeenlinnasta 1700-luvulta ja Tampereelta vuodesta 1815…
-
Kultaa, suitsuketta ja mirhaa
Loppiainen, joulun lopetus. On jälleen aika siirtyä joulusta uuteen aikaan kohti kevättä. JouluTaika siirtyy myös pitkälle levolle seuraavan joulun odotuksiin. Tänään, lauantaina 6.1.2018, vietämme loppiaista, jonka perinteissä on uskomattoman kiehtovia käänteitä. JouluTaika-verkkolehden tämän joulun viimeinen artikkeli tekee matkaa kauas loppiaisperinteiden juurille. Parituhatta vuotta sitten vaelsi ryhmä ihmisiä halki tietymättömien teiden kohti heille tärkeää päämäärää. Emme tiedä, kuinka monta tuossa joukossa oli ja mistä he olivat tarkalleen ottaen matkalle lähteneet. Raamattu kertoo heidän tulleen idästä, ja he seurasivat tähteä, joka lopulta johdatti heidät Betlehemiin. Saavuttuaan vastasyntyneen Jeesus-lapsen seimelle he kunnioittivat häntä Messiaana antamalla kuninkaallisen arvon mukaisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Tämä Raamatun kertomus on monille tuttu tiernapoika-perinteen kautta. Tiernapoikien laulunäytelmä…
-
Keramiikkataitaja Elina Sorainen
Elina Soraisen muistonäyttely ”Elämän koko kirjo” on esillä 7.1.2018 asti Porvoon Taidehallissa Taidetehtaalla. Tämän keramiikkataitajan teoksista huokuu lämpöä ja kauneutta ja perinteiden syvällistä ymmärrystä. Sain ilon haastatella Elinaa muutamia kertoja Uusimaa-lehden kulttuuritoimituksen avustajana. Porvoolaiset muistavat ehkä myös Peilikuvan, Helmut Diekmannin päätoimittaman kulttuurilehden 1990 ja 2000 -lukujen taitteesta. Löysin vuonna 2002 Peilikuvassa julkaistun artikkelini ja sen myötä haluan muistaa Elinaa: Elina Soraisen käsissä mennyt ja nykyisyys muovautuvat harmoniseksi kokonaisuudeksi Keraamikko Elina Sorainen on asuttanut Baggbölen vanhaa koulurakennusta Pernajassa jo parin vuosikymmenen ajan kirjailija Kai Niemisen kanssa. Pihalle hän on rakentanut japanilaisen perinteen mukaisesti rinneuunin savitöiden polttoa varten. Uuni istuu vanhaan suomalaiseen pihamaisemaan kuin savi keraamikon kouraan, mutta tällä hetkellä se odottelee…
